Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Lautiosaaren kalanviljelylaitoksella nahkiaiset ovat imeytyneet ryppäiksi pyöreän altaan reunamille. Ne irrottautuvat pohjalta vastentahtoisesti, kun kalastusmestari Esa Juntunen yrittää kuvausta varten panna niihin haavilla vauhtia.
Altaassa on noin 650 nahkiaista; ne tuotiin Lautiosaareen lokakuussa Iijoelta ja Kemijoelta. Kyseessä on koe-erä, jolla käynnistellään nahkiaisen viljelyä. Viljely on noussut liki viimeiseksi keinoksi paikata alijäämää, joka voimayhtiöille on muodostunut katovuosien aikana. Heikkojen saaliiden vuoksi yhtiöiden ylisiirtovelvoite on jäänyt monena vuonna vajaaksi.
"Jos näin jatkuu pitempään, viljely on ainut keino kompensoida vajetta. Tilanne on huono. En halua kuulua sukupolveen, jonka aikana nahkiaiskanta katoaa", Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula sanoo.
Voimayhtiöt, Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy, huolehtivat yhdessä Kemijoen ylisiirtovelvoitteesta. Kemijoella velvoite on 100 000 nahkiaista vuodessa. Iijoella se on 60 000 kappaletta.
Kemijoella vuodet ovat olleet erityisen kehnoja kuluvalla vuosikymmenellä, ja rästejä onkin kertynyt. Tänä syksynä on saatu noin 56 000 nahkiaista. Iijoella taas saatiin kasaan 80 000 nahkiaista, joten vanhoja alijäämiä tuli paikattua jonkin verran.
"Mutta jos olisimme olleet oman pyynnin varassa, velvoitteesta olisi jääty tänäkin vuonna. Nyt PVO-Vesivoima teki kalastajien kanssa sopimuksen ja osti aika paljon nahkiaisia heiltä. Kaikki mikä saatiin, hankittiin", voimayhtiöiden kalanhoitovelvoitteista vastaavan Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Tapio Lovikka kertoo.
Nahkiaissaaliiden heikentyminen on osittainen arvoitus, vaikka useita syitä katoon onkin esitetty. "Tähän ei oikein löydy vastauksia. Monena syksynä nahkiaisia ei ole noussut juuri minkään vertaa. Kato on ollut aika laaja", Lovikka huomauttaa.
Vesiviljelyjohtaja Unto Eskelinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) Laukaan kalanviljelylaitokselta katsoo, ettei kyse ole enää syklisestä vaihtelusta, vaan selvästä taantumasta.
Voimayhtiöt esittivät huolensa Rktl:lle jo kevättalvella, ja nyt Lautiosaaressa on koe-erä odottamassa suunnitelmien käynnistymistä. Ainakin alussa tutkimus- ja kehittämistyön hoitaa tutkimuslaitos, jonka ydintehtäviin kuuluu arvokkaiden, taantuneiden kalakantojen säilyttäminen viljelyllä. Näissä säädöksissä nahkiainen luetaan kaloihin.
Eskelisen mukaan mitään valmiita suunnitelmia ei vielä ole, mutta haasteet ovat hänen mukaansa samantyyppisiä kuin monilla muilla pienialkioisilla kalalajeilla. "Ei varmaankaan ongelmaton viljeltävä, mutta osaamista on Suomessa jo aika tavalla."
Osaamista löytyy muun muassa keski-Pohjanmaalta, jossa on on viljelty nahkiaista pienimuotoisesti. Strategia mietitään tänä talvena.
Voimayhtiöiden velvoitteissa on pieni liukuma, joka antaa mahdollisuuden paikata huonoja vuosia. Nyt velka on niin suuri, ettei se hoituisi muutamassa vuodessa kuin erinomaisten nahkiaisvuosien ansiosta. Niitä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
"Meillä on alkamassa ensi vuonna uusi istutussuunnitelmakausi. Olemme alustavasti keskustelleet ministeriön kanssa siitä, että nahkiaisten osalta voitaisiin saada vähän pitempi velan takaisinmaksuaika", Huttula kertoo. Mutta jos velka jää maksamatta, edessä on Huttulan mukaan "aika monimutkainen vyyhti".
Viljelykin saattaa tuottaa pientä juridista askartelua. Eskelinen muistuttaa, että ylisiirtovelvoitteet ovat lakisääteisiä päätöksiä.