Iin Ranta-Kestilän siikahautomossa viljellään tänä kesänä ensimmäistä kertaa nahkiaisia. Siianpoikasia saatiin ennätykselliset 20 miljoonaa, ja seuraavaksi autetaan nahkiaiskantaa - lypsämällä.
"Uutta tämä on meillekin, mutta periaatteessa se tapahtuu samalla tavalla kuin muidenkin kalojen viljely", Risto Tolonen kertoo ja puristaa nahkiaisesta maitia kuin viimeisiä viiruja hammastahnatuubista.
Noin 300 nahkiaista on viettänyt talven viljelyaltaissa. Nyt on koittanut lypsämisen aika. Lypsää voi vain parina päivänä. Vedenlämpötila ei ole ehtinyt kevään aikana kohota tarpeeksi, ja kaikki naaraat eivät ole valmiita. Koiraat sen sijaan näyttävät olevan aina valmiina hedelmöityshommiin.
Iijoki on yksi Suomen parhaista nahkiaisjoista. Saalit ovat liikkuneet jopa puolessa miljoonassa vuosittain. Viime vuosina saaliit ovat pienentyneet ja kanta on huolestuttavasti heikentynyt istutuksista huolimatta.
Tilanne on huonontunut muissakin Perämeren joissa, ja on kehitetty keinoja nahkiaisten pelastamiseksi. Nyt tapahtuvan viljelyn tulokset nähdään vasta viiden vuoden kuluttua, mutta alku on lähtenyt hyvin käyntiin ja viljelyä jatketaan Iissä ensi vuonna.
Sanginjoki kuhisee kalaa
Oulun Sanginjoen istuta ja ongi -periaatteessa on kapasiteettiaan kasvattavan ikiliikkujan itu. Oulussa kalastusluvista saatu raha käytetään vapaaehtoiseen kalojen istutukseen, joista suurin osa sijoitetaan Sanginjokeen.
Kalastus on lisännyt suosiotaan ja näin ollen kalastuslupia on myyty enemmän. Siispä istutettaviin kaloihin on ollut entistä enemmän euroja käytettävissä, joten kesän aikana jokeen istutetaan aikaisempaa enemmän kalastuskokoisia kaloja.
Kaloja istutetaan keskiviikkoisin kesäkuun alusta heinäkuun puoleen väliin saakka. Näinä päivinä kalastus on kiellettyä istutusrauhan ja kalojen levittäytymisen takaamiseksi.
Ongen koukuttajat eivät kalaonnea mukaansa tarvitse, sillä 1 400 kiloa kirjolohta, 450 kiloa taimenta ja 320 kiloa puronieriää löytää Sanginjoesta uuden vedenalaisen tilapäismajoituksen ennen ateriaksi päätymistään, ja takaa rantakalastajille takuuvarmat kalamarkkinat. Myös Oulujoki saa veteensä juhannuksena 275 kiloa kalastuskokoisia taimenia.
"Tällä tavoin kalastajat saavat ikään kuin palautuksia maksamistaan kalastusluvista. Samalla vesialueiden arvo ja käytettävyys pysyvät ennallaan tai jopa paranevat. Kivahan se on kalastaa ja vielä kivempaa, jos jotain saa", Oulun kaupungin teknisen keskuksen kalabiologi Kari Hanski selvittää.
Suomen rannikon kalastusalueiden kalastuksenvalvojat järjestävät kesäkuun alussa kalastuksen tehovalvontaviikot viikoilla 23 ja 24.