Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on esitellyt Suomen ajatuksia siitä, mitä hän aikoo tehdä omassa roolissaan Suomen EU-puheenjohtajakaudella, jolloin hänelle lankeaa niin sanotun Ecofin-ministerineuvoston kokousten vetovastuu. Heinäluoman viime viikolla esittelemä kuusiliuskainen tavoiteohjelma vuoden jälkipuoliskoa varten on monipuolinen ja haastava.
Osa asioista on siirtynyt lähes sellaisenaan edelliseltä puheenjohtajamaalta Itävallalta Suomen ajettavaksi. Niin sanottuja juoksevia asioita on noin 50, eikä niissä tapahtuvaa mahdollista edistystä voi laskea erityisesti Suomen ansioksi tai puumerkiksi unionin kehitykseen. Suomi on niiden toteutuksessa riippuvainen kaikkien muiden jäsenmaiden tahdosta.
Esimerkiksi vakauteen tähtäävän finanssipolitiikan varmistamiseen sekä rakenteellisten uudistusten toteutukseen Suomen tai minkään muunkaan yksittäisen jäsenmaan voima tai hyvä tahto eivät riitä. Talouteen voi pumpata kunnolla kasvua ja työllisyyttä on mahdollista parantaa kunnolla vain, jos koko EU jäsenmaineen työskentelee samojen päämäärien hyväksi.
Osa tavoitteista on sellaisia, joita Suomi haluaa ajaa aivan erityisesti. Niihin kuuluu muun muassa alkoholijuomien vähimmäisverotason nosto. Tavoite sopii periaatteessa Suomelle siksi, että se toteuttaa itse suhteellisen kireää alkoholin verotusta.
Niin kauan kuin joissakin EU-maissa alholia verotetaan paljon kevyemmin, suomalaiset käyvät hakemassa viinaksensa alhaisen verotason maista. Vähimmäisverotason korotus on ase tuossa taistelussa ja keino tasata alkoholin hintoja.
Suomen perustelu ei ole kuitenkaan kovin vakuuttava. Se kun sanoo, ettei vähimmäisverotasoja ole korotettu vuoden 1992 jälkeen, ja muistuttaa, että EU-alueen inflaatio on noussut sen jälkeen yli 25 prosenttia. Suomen mukaan alkoholin vähimmäiverotasot ovat reaalisesti alentuneet.
Perusteluissa on kaksi heikkoa kohtaa. Ensiksikin on epärealistista olettaa, että 25 jäsenmaan unionissa löytyisi yksimielisyys alkoholin vähimmäisverotason nostosta. Toiseksi Suomen viittaus verotasojen reaaliseen laskuun on keinotekoinen.
Vaikka vähimmäisverotasoa ei ole nostettu aikoihin, alkoholijuomien verottomat hinnat ovat kivunneet ylöspäin. Prosentuaalisesti laskettava vero on vahvistanut hintojen nousua, ja valtioiden verotulot viinasta ovat jatkuvasti kasvaneet. Vähimmäisverotasojen nostoyritys voi olla näissä oloissa näennäispuuhastelua.
paakirjoitus@kaleva.fi