Näen­näi­sen viat­to­mien puhetta

Laatikko lavastaja-kuvataitelija Kalle Nurmisen, 41, työhuoneen pöydällä pursuaa värikkäitä helyjä ja helmiä. Iso osa niistä löytyi Istanbulin basaareista.

Reviiri-installaatio synnytti Kalle Nurmisessa ajatuksen maalata miehinen elinpiirimittelö. Työhuonettaan hallitsevalle teokselle hän antoi nimen Cain><Cain.
Reviiri-installaatio synnytti Kalle Nurmisessa ajatuksen maalata miehinen elinpiirimittelö. Työhuonettaan hallitsevalle teokselle hän antoi nimen Cain><Cain.

Laatikko lavastaja-kuvataitelija Kalle Nurmisen, 41, työhuoneen pöydällä pursuaa värikkäitä helyjä ja helmiä. Iso osa niistä löytyi Istanbulin basaareista.

Suuressa sammiossa taas on lukematon määrä muovisia pieniä hahmoja - karkeasti arvioiden kuin yllätyssuklaamunia ja niin kutsuttuja lasten aterioita olisi nauttinut suuren kaupungin lapsikatras. "Mulla on diili muutaman lapsiperheen kanssa. Kirpputoreilta näitä löytää lisää."

Kaikki tuo kierrätystavara muuttuu Nurmisen käsissä irrallisesta materiasta objekteiksi, joille muodostuu merkitys.



Muovin mielenosoitus


Pöydälle on eroteltu omaksi ryhmäkseen joukko muovihahmoja. Mihin ne ovat matkalla?

"Niistä tulee mielenosoitus-installaatio, jonka nimeksi annan Demokratia."

Nurminen kieltää eduskuntavaalien läheisyyden vaikuttaneen idean syntyyn. "Mun osallistumiseni on enemmän kyynistä tarkkailua. Olen sitä sukupolvea, jolle esimerkiksi joku äänestäminen oli nuorena naurettavaa. Nyt nelikymppisenä ymmärtää jo, että tietyt säännöt pitää olla." Hän ei ole silti syttynyt politikoinnille.

"En katso olevani julistaja. Olen enemmänkin tarkkailija", hän luonnehtii. "Ilmiöiden katseleminen on mielenkiintoista. Haluan nostaa niitä esille, jotta ryhdyttäisiin pohtimaan, mitä ne ovat."

Muoviset pikkulelut, jotka ovat löytäneet eri installaatioiden lisäksi paikkansa myös Nurmisen alttaripeileiksi kutsumissaan töissä, opettavat tietystä arvomaailmasta, sen taiteilija myöntää.

Pikkulelut ovat Nurmisen sanojen mukaan "näennäisen viattomia". "Niillä on iso merkitys, nehän on lapsille!"

"Pelkästään sotalelujen määrä on mielenkiintoinen asia", hän toteaa. Pienten vihreiden sotureiden armeija onkin vallannut pleksivitriinin ja saanut nimen Let´s all make a bomb, Heaven 17 -yhtyeen vuoden 1981 hitistä - ja Nurminen väittää, ettei julista!

"Hybridisotakoneet ja muut hirvittävät aikuisia, mutta toisaalta jossain perinteisessä nukketeatterissa nuket on aina pamputtaneet toisiaan, ja lapset nauravat. Lapsista se on kivaa, mitä ei saa tehdä."

Näitä niin sanottuja ready made -esineitä Nurminen sanoo tyypilliseksi materiaalikseen tällä hetkellä.

Tämä on omiaan herättämään ajatuksia Nurmisen töiden suhteesta pop-taiteeseen. Tähän huomautukseen Nurminen suhtautuu varoen. "En ehkä suoranaisesti puhuisi pop-taiteesta. Eihän sitä skeneä enää ole", hän heittää.

Heijastumia tyyliin voi joissakin Nurmisen uusissakin töissä silti nähdä.



Sillan alta seinälle


Mielenkiintoinen materiaali Nurmisen veistoksissa on luonnonkorkki. Sitä oli mukana jo parissa edellisessä näyttelyssä esimerkiksi teoksissa Kultapoju ja Temppeli.

Korkin löytyminen oli todellista sattumaa. "Joku oli hylännyt muutaman sentin vahvuisten korkkilevyjen kasan Hakaniemen sillan alle. Otin sen talteen - pakettiautollisen."

Nurminen on vaalinut korkkilevykokoelmaansa kuin aarretta. "Olen odottanut, kunnes löytäisin juuri oikeat aiheet."

Kemin näyttelyyn hän on työstänyt korkkia yläjyrsimellä. Syntyi triptyykki Ganges-Amazon-Niili, joiden vesi välkähtelee lyöntimetallina. "Aiemmin olisin käyttänyt maalia", Nurminen toteaa uusimmasta materiaalistaan.

Veistosten ja installaatioiden ohella hän on maalannut paljon uutta. Suurta työtilaa hallitsee kaksi toisiaan luimistelevaa miestä - ulkomuodoltaan Nurmisen aiemmista töistä tuttuja. Idean teokseen Cain> hän sai toisesta tuoreesta työstä, installaatiosta Reviiri. "Aggressio on se tapa, jolla mieskin lähestyy toista miestä. Sitä pidetään luontaisena. Ei suinkaan sitä, että lähestyisi hellyydellä."

Plastic disaster - Kalle Nurmisen
maalauksia ja veistoksia
Kemin historiallisessa museossa 7.3.-1.4.2007.

Ilmoita asiavirheestä