Naapurin kanssa saa riidan helposti aikaan, mutta riitelyn lopettaminen onkin sitten jo vaikeampi juttu. Naapuruussovittelutoiminta tarjoaa apua naapureiden ristiriitoihin ilman poliisia tai tuomarin nuijan kopautusta.
Päivi Okuogume on toiminut naapuruussovittelijana pääkaupunkiseudulla vuodesta 2006 lähtien. Oppia sovitteluun on haettu toimintaa koordinoivan Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-projektin järjestämistä koulutuksista.
--?Eniten olen sovitellut tilanteita, joissa riidan toisena osapuolena on toista etnistä taustaa edustavat henkilöt. Esimerkiksi isossa kerrostalossa voi tilanne kärjistyä siten, että yksi tai kaksi eri kulttuuritaustaista perhettä voi joutua vastakkain muun talon väen kanssa.
--?Riitaa on välillä niin lasten kuin aikuistenkin kesken. Järjestyssääntöihin opastaminen ja sääntöjen kääntäminen eri kielille voisi ehkäistä useita riitoja. Tervehtiminen on tapa, joka tuntuu myös useasti unohtuneen, Okuogume kuvailee.
Kulttuurit kohtaavat
Vaikka suuressa osassa sovitteluista on kyse myös erilaisten kulttuurien kohtaamisesta, niin saadaan niitä riitoja aikaan ihan syntyperäisten suomalaistenkin kesken.
--?Kahden kantaväestöön kuuluvan naisen riidan sovittelu oli erittäin haastava tehtävä. Jonkinmoinen sopimus syntyi, tilannetta jäätiin seuraamaan, mutta myöhemmin välit tulehtuivat uudestaan, Päivi kertoo.
Vuosien riitelyn seurauksena asenteita on vaikea lähteä muuttamaan. Haastavimpia tilanteita ovat kuitenkin ns. pihasovittelut.
--?Kun koko talo on sekaisin, niin silloin on menty mukaan siivoustalkoisiin, puhuttu siellä lapsille järjestyssäännöistä ja järjestetty heille siivousolympialaiset. On pyrittävä hakemaan ratkaisuja käytännön keinoin.
Rahasta naapuruussovittelija ei työtään tee, vaan kyse on vapaaehtoistyöstä.
--?Sovittelu on erittäin antoisaa. Se antaa itselle paljon ja siinä oppii aina uutta ihmisistä. Ja ehkä sitä tulee itsekin riideltyä vähän vähemmän kuin aiemmin, Päivi nauraa.
