Osa suomalaisista ei tuoreen kyselyn mukaan huolisi psyykkisistä sairauksista kuntoutuvia naapureikseen. Tiistaina julkistetun mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset näyttävät kavahtavan vielä enemmän huume- ja alkoholiongelmaisia naapurustossaan.
Mielenterveyden keskusliitto ja sen julkaisema lehti teettivät loka-marraskuun vaihteessa Suomen Gallupilla kyselyn, johon haastateltiin 639 15-70-vuotiasta suomalaista. Noin kolmannes vastanneista ei haluaisi mielenterveysongelmista kuntoutuvaa henkilöä naapurikseen.
Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia karsasti eniten huumeiden käyttäjien muuttamista lähistölle. Seuraavaksi eniten kavahdettiin henkirikoksista tuomittuja, alkoholisteja ja mielenterveyskuntoutujia.
Suomen Gallup haastatteli ensimmäistä mielenterveysbarometria varten myös 228 kuntoutujaa ja 72 omaista, jotka valittiin satunnaisotannalla Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä. Kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta koki joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Heidän omaisistaan useampi kuin joka toinen arvioi läheisensä joutuneen sairauden vuoksi leimatuksi.
Kuntoutujien enemmistö oli kyselyn mukaan varsin tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin. Kaksi kolmesta psykiatrista hoitoa tarvitsevasta kuntoutujasta kertoi päässeensä tarpeen vaatiessa jonottamatta hoitoon.
Kovat asenteet
Toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren mukaan suuren yleisön vastaukset kertovat suomalaisten kovista asenteista. Hän muistutti, että mielenterveyskuntoutujista useimmat ovat ihan tavallista työssäkäyvää väkeä, joiden ongelmat eivät näy päälle. Henkilöt, joilla on vakavia psyykkisiä ongelmia, ovat yleensä syrjäänvetäytyviä ja arkoja.
Peltovuori piti myönteisenä sitä, että yli puolet suuren yleisön edustajista piti mahdollisena, että psyykkisestä sairaudesta on mahdollista parantua.
Omaisryhmän vastaukset antoivat hänen mukaansa viitteitä siitä, että omaisten hätä on suuri. Omaiset joutuvat lujille, koska sairaalapaikkoja on vähän eikä avohoito toimi. Suuri osa sairastuneista on täysin omaisten vastuulla, hän sanoi.
Mielenterveyden keskusliitto aikoo Peltovuoren mukaan jatkaa vuosittain barometrin tekoa. Ensi vuonna kysely suunnataan myös mielenterveysalan ammattilaisille ja päättäjille.