Kotimainen malminetsintä oli monopolisoitu muutamalle yhtiölle 1990-luvun puoliväliin asti. 1994 voimaan tullut Eta-sopimus avasi ulkomaisille yhtiöille ovet malminetsintään.
Uraanin maailmanmarkkinahinta on viisinkertaistunut muutamassa vuodessa. Uusia voimaloita on vireillä eri puolille maailmaa. Odotettavan kysynnän kasvun uskotaan tuovan uraanipulan 10--15 vuoden kuluttua, ellei uusia esiintymiä löydetä.
Suomalaista uraanikeskustelua seuratessa herää kysymys, miksi suomalaiset katsovat sivusta, kun naapurit tonkivat sen luonnonvaroja kuumeisesti. Kunnollisen esiintymän löytyminen on epätodennäköistä, mutta entä jos sellainen sittenkin paljastuu tehokkaampien tutkimusten tuloksena. Kaivoksen avauduttua vieras yhtiö veisi rikkaudet ja taloudellisen hyödyn ulkomaille.
Suomen kansantalous on vahvempi kuin koskaan, mutta maa tuntuu rypevän jatkuvassa rahapulassa. Varoja ei tunnu riittävän edes perustarpeisiin. Tästä huolimatta olisi hyvä pohtia, kannattaisiko malminetsintään panostaa edelleen kunnolla myös kotimaassa.
Jos malmivaroja löytyisi, päätös siitä, millä hinnalla ne ollaan valmiita kaivamaan ylös kauppatavaraksi, voitaisiin tehdä ainakin itse. Nyt peli pyörii kuokkavieraiden tahdissa.