Oulu Osa vanhan Hintan eli nykyisen Kynsilehdon alueen asukkaista ihmettelee, miksi omakotialueella järjestetään palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Joidenkin asukkaiden mielestä yritystoimintaa ei saisi harjoittaa omakotialueella. Eniten asukkaita kismittää se, että toiminta on laajentunut yhdestä talosta useampaan.
"Alue on kaavoitettu omakotialueeksi, eikä siellä saisi mielestäni olla palveluntarjoajia. Tämä vaikuttaa kaikkeen: tonttien ja talojen hintoihin sekä asumisympäristöön", alueella tontin miehensä kanssa omistava Kristiina Hepo-oja sanoo.
"Meillä on tontin molemmin puolin palveluasuntoja, ja kiinteistönvälittäjä on sanonut suoraan, että tonttia on äärimmäisen vaikea myydä. Mielestäni yksi hoitokoti on yhdelle alueelle tarpeeksi", Hepo-oja jatkaa.
Osa naapurustosta valitti asiasta kaupungin rakennusvalvontavirastoon pari vuotta sitten. Rakennuslautakunta totesi tuolloin, että tukiasuminen kyseisessä muodossaan on kaavanmukaista asumista, kertoo rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö. Palveluja tarjoavan yrityksen, Oulun Palvelukoti Oy:n toiminta oli lautakunnan mukaan hyvää ja asianmukaista.
"Tällainen toiminta ei edellytä liiketoiminta-asemakaavaa. Raja on kuitenkin veteen piirretty viiva, sillä lautakunnan mukaan yhtä aluetta ei saisi myöskään kuormittaa liiallisesti. Tulkinnanvaraista on kuitenkin, mikä on liiallista kuormitusta ja mikä ei."
Kodinomaista
asumista
Asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille tarjoava yksityinen Oulun Palvelukoti Oy perusti ensimmäisen palvelukodin Kynsilehtoon yli kymmenen vuotta sitten. Nyt yrityksellä on käytössään neljä taloa, joissa asuu yhteensä kolmisenkymmentä kuntoutujaa. Asukkaat ovat 18-70-vuotiaita, kertoo toimitusjohtaja Reino Mällinen.
"Suurin osa asukkaista tulee laitoshoidosta meille. He ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä, joilla on taustalla mielenterveysongelmia. Osa asukkaista käy töissä ja koulussa. Tuemme kodinomaista asumista ja arkielämän hallintaa", Mällinen kertoo.
Kun ensimmäistä palvelukotia suunniteltiin, naapureilta kysyttiin lupa, kertoo puolestaan palvelujohtaja Helena Mällinen. "Tuolloin saimme lain mukaan naapureilta kirjalliset suostumukset palvelukotitoiminnan aloittamiseen. Yksikään naapuri ei valittanut. Kaikki luvat ovat kunnossa", Helena Mällinen sanoo. Palvelukodin lisäksi yrityksellä on ryhmäkoti-ja ja tukiasuntoja, joissa asutaan kuten tavallisissa vuokra-asunnoissa.
"Meille tulee asukkaita myös Oulun ympäristökunnista, ja kunnat ovat olleet tyytyväisiä toimintaan."
"Tarkoituksena on, että kuntoutuja pääsee palvelukodissa kiinni tavalliseen elämään. Onko se ihmisarvoista elämää, jos joutuu asumaan pitkään laitoksessa?" Reino Mällinen kysyy.
Asukkaat myyneet talojaan
Kuusamontien laajentamisen myötä osa tienvarren asukkaista on halunnut muuttaa liikenteen melun tieltä muualle ja myynyt talonsa palvelukodin käyttöön.
Vaikka osa naapureista nurisee palvelukodin toiminnasta, rauhanomaiseen rinnakkaiseloon on myös totuttu. Iida Ala-aho on asunut alueella 40 vuotta.
"Mielestäni rinnakkaiselo on sujunut ihan hyvin. Ajattelen, että nyt tässä vaiheessa on turha vastustaa tällaista toimintaa ja ryhtyä riitelemään. Haluan, että elämme jatkossakin sovussa", Ala-aho pohtii.