Naa­pu­rit käyvät Oulussa töissä

Ouluun hurruutetaan lähikunnista töihin yhä useammin. Ympäristökuntien työpaikkaomavaraisuus on jopa laskenut viime vuosikymmenenä Kempelettä ja Oulunsaloa lukuunottamatta. Oulun selkein lähiö on Kiiminki, eritoten Jääli.

Oulu

Ouluun hurruutetaan lähikunnista töihin yhä useammin. Ympäristökuntien työpaikkaomavaraisuus on jopa laskenut viime vuosikymmenenä Kempelettä ja Oulunsaloa lukuunottamatta.

Täysin muista poikkeava kunta on Kiiminki, jonka työpaikkaomavaraisuus junnaa tarkasti 40 prosentin kieppeillä. Suurin osa kiiminkiläisistä käy muualla töissä ja autojen keulat osoittavat aamuisin ennen kaikkea Ouluun.

Kiimingin lukuja eivät tuiverra tuulet eivätkä suhdanteet.

Tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen aluekehityksen seurantajärjestelmästä.

Professori Jarmo Rusanen maantieteen laitokselta sanoo, että sama rakenne näkyy koko maassa kasvukeskusten ympärillä.

Pohjois- ja Itä-Suomessa ongelmana ovat kuitenkin laajat alueet, jossa yksikään kunta ei ole omavarainen.

Ostovoima sen sijaan on pakkautunut keskusten lähikuntiin.

"Tämä kuvastaa työjakoa, jossa isot keskukset ovat asukkaiden vastaanottajia. He siirtyvät naapurikuntiin sen jälkeen, kun ovat perustaneet perheen ja vakiintuneet. Kaupunkikeskuksilla, kuten esimerkiksi Oululla on selvästi myös sosiaalista vastuuta. Sen pitää huolehtia opiskelijoista, joiden tulotaso on alhainen."

Jarmo Rusanen ihmettelee Oulun seudulla Kiimingin poikkeavuutta muista kunnista.

"Pakosta tulee mieleen, onko se vapaamatkustaja? Onko nukkumalähiönä tai asuinpaikkana oleminen kunnan tietoinen strategia, vaan jostain syystä vain tapahtunut asia?"

Rusanen ei halua suoraan ottaa selvää kantaa kuntaliitoksiin.

"Kuntarajat tuntuvat kuitenkin hassuilta yhtenäisillä työpaikka-alueilla", Rusanen huomauttaa.



Kiiminki pitäisi
liittää Ouluun


Jääliläisen Tuula Hurstin mielestä Kiiminki voitaisiin liittää huoletta Ouluun. Kiiminki ei ole pystynyt järjestämään Jäälin palveluja kunnolla. Hursti on myös kyllästynyt Kiimingin kylätaisteluihin, jossa Jääli ja kirkonkylä on pantu vastakkain. Hurstin mielestä myös Oulun ympäristökunnat voisi liittää Ouluun.

"Me elämme täällä suurta Oulun lähiseutua. Paljon nykyistä pienempi jengi voisi hoitaa hallinnon."

Etelä-Suomesta Jääliin muuttanut Hursti kokee olevansa ennen kaikkea pohjoissuomalainen, ei kiiminkiläinen. "Ihmiset ja asiat eivät tunne kuntarajoja, eivät myöskään sairaudet ja vaikkapa huumeet", sanoo Oulun A-Klinikan johtajana toimiva Hursti.

"Kunnat ovat pieniä. Oulu satelliitteineen on pieni, jos katsotaan vaikka pääkaupunkiseutua tai Turun ja Tampereen seutua."

Hursti on jyrkästi eri mieltä väitteestä, että pienuus ja demokratia kulkevat käsi kädessä. Pienen kunnan politiikassa jyllää usein hyvä veli -järjestelmä: suvut, tutut ja kaverit ja politiikka.

"Sitä löytyy myös Oulusta, mutta isolla paikkakunnalla löytyy aina joku, joka nostaa kissan pöydälle, kun homma menee liian rajuksi."

"Toivon ennen kaikkea, että käytäisiin tietoon perustuvaa keskustelua, eikä nostettaisi heti karvoja pystyyn", sanoo Hursti.



Kunnanjohtajasta ei tietoinen valinta


Kiimingin kunnanjohtaja Eino Iisakka kiistää, että kyse on tietoisesta valinnasta, jossa työpaikkoihin ei haluta satsata, ja kunta on vain Oulun vapaamatkustaja. "Pyrimme koko ajan lisäämään työpaikkoja. Esimerkiksi nyt meillä on oma kehittämispäällikkö seutukunnan elinkeinotoimen lisäksi."

Iisakka kertoo, että kunta myöhästyi Oulunsalon ja Kempeleen kelkasta it-buumin alussa. Kiiminki oli pieni ja perinteellisiin omiin työpaikkoihin pohjautuva.

"Oulun puolella Ruskossa sattuu olemaan paljon työpaikkoja. Yhtä hyvin ne voisivat olla Kiimingin puolella rajaa." Iisakka myöntää, että työnjaossa kunnan riski on pieni.

Väestö on kasvanut nopeasti. "Palvelut eivät ole pysyneet asukkaiden perässä", tunnustaa Iisakka. Jäälissä kunta rajoitti parina vuonna kasvua sillä, ettei se myynyt yhtään tonttia. Yksityiset tontit kävivät kuitenkin kovasti kaupaksi. "Parhaimmillaan koneet olivat töissä seitsemällä rivitalotontilla Jäälissä."

Myös Jäälin yksityiset palvelut junnaavat paikallaan. "Jääliläiset ostavat mielellään Oulun marketeista töistä tullessaan. Se ei kasvata Jäälin kauppoja."

"Tämä merimaisemasta eroava miljöö vahvistaa Oulun seutua." Iisakka vannoo kuntien yhteistyön nimiin, eikä hänen mielestään kuntaliitoksia tarvita.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä