Rakentamisen säännöt ovat Suomessa niin tarkat, että kiusaus luvattoman tönön kyhäämiseen varsinkin rantatontille voi houkutella. Oma tupa, oma lupa -periaate on kuitenkin yhä huonompi idea.
"Ensinnäkin Suomessa on yksi erinomaisen tehokas menetelmä, joka hillitsee laitonta rakentamista. Se on naapurikateus", linjaa rakennustarkastajien yhdistyksen RTY:n puheenjohtaja Lauri Jääskeläinen.
Omin luvin rakentava saattaa kuitenkin olettaa, että lähin mökkinaapuri on sen verran kaukana, ettei kateellinenkaan silmä huomaa. Nykyisin vaara vaanii kuitenkin myös ylhäältä: sääntöjen kiertäjiä käräyttää satelliitti.
"Satelliittikuvat ovat suorastaan ällistyttävän tarkkoja", painottaa Jääskeläinen, joka on myös Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston päällikkö.
Mökkisaunoissa supistu yllytys "turha sitä on lupia hakea, sen kun rakennat vaan" taitaa olla huononpuoleinen ohje.
"Voi muutaman vuoden onnistuakin niin, että lain koura ei yllä. Se on vähän tuuristakin kiinni - ja siitä miten naapurit toimivat. Emme me rakennustarkastajat pysty rantoja jatkuvasti partioimaan."
Syynä myös väärinkäsitys
Tarkkoja tilastoja laittoman rakentamisen määrästä ei ole Suomessa kerätty.
"Jos lonkalta pitäisi heittää, niin 95-97 prosentille rakennuksista on hankittu asianmukaiset luvat. Rakennuskuri on Suomessa valtaosin hyvä, ainakin kansainvälisesti verraten", tarkastajien edusmies linjaa.
Jääskeläinen myöntää, että rakennusluvan puuttumisen syynä saattaa olla myös väärinkäsitys.
"Esimerkkinä voi mainita nämä asuntomessujenkin yhteydessä markkinoitavat kodat. Myyjät unohtavat kertoa, että myös ne vaativat kaikki rantarakentamisen kiemurat, jotka ovat aika monimutkaisia."
Aina löytyy kuitenkin myös vastarannan kiiskejä, byrokratiaan vihastuneita jääräpäitä tai muuten vain omankädenoikeuteen uskovia.
"Se on tämä toinen ryhmä. He kyllä tietävät tarkkaan (lupakuviot), mutta haluavat silti kokeilla kepillä jäätä."
Jäin kiinni, mitä seuraa?
Entä mitä on edessä, jos käry käy ja virkavalta äkkää rannalle luvatta kyhätyn töllin tai mökin laajennuksen? Ensin käynnistyy pakkokeinomenettely, eli laittomasta rakennuksesta annetaan purkukehotus.
"Jos se ei tehoa, asia etenee rakennuslautakuntaan tai muulle vastaavalle viranomaiselle. Ne käyttävät ensisijaisesti uhkasakkoa, toinen vaihtoehto on teettämisuhka. Silloin asetetaan velvoite, että jos rakennuttaja ei itse toimi, sitten viranomainen toimii ja perii purkamiskulut."
Kun Suomessa ollaan, luvaton rakentaja käy ennen purkamista yleensä läpi koko valituskierroksen.
Vaikka purkumääräys uhkaa, saattaa kuitenkin päästä luikahtamaan yhdestä takaportista. Rakennuslupaa on nimittäin mahdollista hakea myös jälkikäteen. Jos siis on rakentanut luvatta tavalla, joka olisi lupahakemuksessa hyväksytty, mökki ehkä saa jäädä pystyyn.
"Voi siis käydä niinkin, että saa jälkikäteen rakennusluvan, rakennusta ei tarvitse purkaa, mutta joutuu silti maksamaan sakot luvattomasta rakentamisesta", Lauri Jääskeläinen summaa.