"Kempeleen kunta" kuuluu usein puhelinvälittäjä Ulla-Maija Roinisen suusta. Roininen on Oulun kaupungin palkkalistoilla oleva puhelinvälittäjä. Kaupunki on myynyt välittäjäpalveluja Kempeleelle reilun vuoden ajan. Nyt toiminta laajenee muihinkin lähikuntiin.
Roinisen mielestä työ muuttui Kempeleen mukaantulon myötä mielenkiintoisemmaksi.
Välittäjälle ei ole tullut valituksia. "Mutta työ on lisääntynyt, ja tarvitsemme lisää väkeä kun numerot lisääntyvät", Roininen sanoo.
Kempeleessä valituksia ei ole tullut
"Tämähän on arkea monissa isoissa yrityksissä. Alussa oli pieniä sekaannuksia, koska välittäjät eivät aluksi tunteneet tarkasti kunnan organisaatiota", Kempeleen hallintojohtaja Eija Puotiniemi kertoo. Hän on nyt tyytyväinen, eikä valituksia ole tullut.
Eläkkeelle jäänti ja keskuksen sitovuus vaikuttivat siihen, että Kempeleen kunnan keskus siirtyi Ouluun. Säästöjä syntyy jonkin verran, mutta ei kovin paljoa. Puotiniemi arvioi säästöjä kertyvän jotain 4 000 euroa vuodessa.
Muut kunnat voivat tulla mukaan ehkä toukokuun alusta lähtien, palvelupäällikkö Jussi Kauppi Oulusta uskoo. "Tämä on luonteva jatko sille, että seudullinen puhelin- ja dataliikenne kilpailutettiin. Kaikille tuli sama operaattori. Teknisesti liitokset ovat helppoja."
Kauppi teroittaa, että vaihteenhoitajien tarvitsemia tietoja poissaoloista syötettäisiin puhelimiin. Esimerkiksi suljetut kännykät voivat olla ongelma, jos välittäjällä ei ole tietoa vaikka lomallaolosta.
Kehityksen suunta on selvä. "Tavoite on, että jo vaihteesta pystyttäisiin antamaan neuvoja monista asioista, kuten esimerkiksi jostain hakuajasta."
Haukipudas päätti
sanoa ei
Haukiputaalle jää oma vaihde. "Palvelutason vuoksi! Soita isoihin keskuksiin. Entä mitä tykkäät pankkisi tai vakuutusyhtiösi puhelinpalveluista?" Haukiputaan kunnansihteeri Kirsti Lehtinen kysyy.
Lehtinen uskoo, että oma palvelu maksaa vähän enemmän, mutta on paljon parempaa.
"Vaihteenhoitaja tuntee ihmiset ja tietää monesta, milloin he tapaavat käydä kahvilla. Hän näkee kunnanviraston alakerrassa ihmisten liikkeet, ja puhelimen infotietoja ei aina muisteta syöttää", Lehtinen toteaa.
Haukipudas ei lähtenyt mukaan puhelin- ja dataliikenteen seutukunnalliseen kilpailuttamiseenkaan.
"Olimme juuri itse kilpailuttaneet ja vaihtaneet operaattoria, kun hanke aloitettiin viime keväänä", Lehtinen sanoo.
Hän kiistää, että yhteistyöstä pois jääminen johtuisi siitä, että Haukipudas on arvostellut monia seutukunnan toimintoja ja jättäytynyt joistakin pois. "Ei, puhelinasiat eivät vain sopineet meille."
Samanlaisia hankkeita
menossa joitakin
Kuntaliiton erityisasiantuntija Simo Tanner muistaa, että muutamia vastaavia hankkeita on Suomessa jo meneillään ainakin Riihimäen, Alavuden ja Viitasaaren seuduilla sekä Kainuun maakuntamallissa.
Tannerin mielestä lopputulos vaihtelee.
"Etenkin pienissä keskuksissa palvelu voi olla hyvää. Ongelma niissä on usein lomitusjärjestelyt, koska keskuksessa pitää aina olla jonkin paikalla."
Tanner ei usko, että kunnat alkaisivat seuraavaksi perustaa maksullisia palvelunumeroita.
"Jos siitä tulisi lisämaksua, että kuntalainen saa tietoa hallinnosta, mentäisiin kohtuuttomuuksiin."
"Lainsäädännöllinen lähtökohta on jo, että kuntien neuvontapalvelujen pitää olla ilmaisia. Rajanvääntö saattaa joissain tilanteissa olla vaikeaa, eikä selkeitä ratkaisuja ole vielä muodostunut", Tanner sanoo.