”Naapuristani kuului jatkuvasti myöhään illalla ja öisin meteliä. Olin asiasta hieman hämilläni sen suhteen, mitä asialle pitäisi tehdä. Kaverini neuvoi minua olemaan yhteydessä isännöitsijään. Olin yhteydessä isännöitsijään, ja taloyhtiö antoi asunnossa asuvalle varoituksen. Varoituksesta huolimatta myöhään tapahtuva metelöinti ei ole loppunut…”
Asianajaja, varatuomari Kalle Pyrhöselle yllä kuvailtu tilanne on tuttu. Tämän tyyppiset tilanteet saattavat jatkua naapurustossa pidemmän aikaa, jollei niihin aktiivisesti puututa.
”Olen ollut mukana useita kertoja tilanteissa, joissa taloyhtiö ottaa osakkeen omistajan huoneiston hallintaan. Pääasiassa hallintaanotto on perustunut siihen, että osakkaalla on ollut maksamattomia yhtiövastikkeita tai huoneistoa käytetään olennaisesti yhtiöjärjestyksen vastaisesti", Pyrhönen kertoo.
Pyrhösen mukaan viime aikoina on tullut eteen useita tilanteita, joissa hallintaanottoa on ryhdytty viemään eteenpäin sillä perusteella, että huoneiston käytöstä aiheutuu häiriötä naapureille. Pääasiassa näissä tilanteissa huoneistossa on asunut vuokralainen.
Yhtiöllä on oikeus ottaa asuinhuoneisto hallintaan
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä on oikeus ottaa huoneisto hallintaan.
Päätöksen hallintaanotosta tekee yhtiökokous. Edellytyksenä asunnon hallintaanotolle voi olla, että osakas ei maksa vastiketta, osakkeen huonosta hoidosta aiheutuu haittaa yhtiölle, osaketta käytetään oleellisesti yhtiöjärjestyksen tai yhtiössä vakiintuneen käytännön vastaiseen tarkoitukseen, huoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeen omistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata esimerkiksi yhtiön järjestyssääntöjä.
”Huoneiston hallintaanotto voi kestää enintään kolme vuotta. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää siihen, ettei huoneistoa saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys”, Pyrhönen toteaa.
Ensimmäinen keino puuttua on varoitus
Haltuunotto käynnistyy siitä, kun isännöitsijälle tulee ilmoitus häiritsevästä elämästä asunnossa tai muualla taloyhtiön tiloissa.
Isännöitsijä antaa varoituksen osakkaalle ja mikäli huoneisto on vuokralla, myös vuokralaiselle. Varoituksen tiedoksianto tulee tapahtua todistettavasti, asianajaja Kalle Pyrhönen neuvoo.
Mikäli häiritsevä elämä loppuu varoituksen myötä, yhtiöllä ei ole oikeutta ottaa huoneistoa hallintaan. Aina varoitus ei kuitenkaan auta, vaan häiriökäyttäytyminen saattaa jatkua entiseen tapaan.
”Häiriön jatkumistilanteissa taloyhtiön tulee ryhtyä huoneiston hallintaanottoon”, toteaa asianajaja Pyrhönen.
Yhtiökokous tulee kutsua lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.
Yhtiökokouksen päätös tulee antaa osakkeenomistajalle, vuokralaiselle ja osakehuoneistossa asuvalle muulle käyttöoikeuden saaneelle tiedoksi 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.
”Asiassa tulee muistaa se, että tiedoksisaaneella on oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä käräjäoikeuteen, jos haltuunotto ei ole tapahtunut lain vaatimalla tavalla”, Pyrhönen muistuttaa.
Klikkaa verkkosivullemme ja ota yhteyttä! >>
SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA: