Amerikkalaisten senaattorien kohtalot ovat yleensä sellaista Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa, joka ei liiemmin muuta maailmaa hetkauta. Tieto Edward ("Ted") Kennedyn kuolemasta on kuitenkin pysäyttävä uutinen: hän oli viimeinen veljessarjasta, joka 1960-luvulla muokkasi historiaa ja jonka suvun nimi on noussut jo myyttiseksi käsitteeksi.
Yhdysvaltain politiikan huipulle on mahdollista nousta kehnoista olosuhteista ilman mitään sukutaustan tuomaa tukea, kuten Bill Clinton ja etenkin Barack Obama ovat osoittaneet. Maan politiikkaan kuuluvat erottamattomana osana silti myös mahtisuvut, jotka liikkuvat vaivattomasti yhteiskunnan ja talouden tärkeimmissä sisäpiireissä. Kahden presidentin ja yhden kuvernöörin Bushit ovat hyvä esimerkki sellaisesta, mutta hekään eivät ohita Kennedyjä.
Bostonilaistaustaiseen, jo 1930-luvulla vaikutusvaltaiseen katolilaisperheeseen syntyi yhdeksän lasta. Neljästä pojasta yksi pääsi Yhdysvaltain presidentiksi, kaksi pyrki siihen, ja kaikkien kohtaloita leimasi suuri dramatiikka. Vanhimman veljeksen Josephin - joka luultavasti olisi pyrkinyt luomaan poliittista uraa - kohdalla onnettomuus iski jo toisessa maailmansodassa lentokoneen tuhoutuessa.
John F. Kennedy murhattiin presidenttinä 1963, Robert Kennedy presidenttiehdokkaana 1968. Jäljelle jäi pahasta lento-onnettomuudesta toipunut Ted Kennedy, jolla myös oli Valkoinen talo tavoitteena ja ehkä saavutettavissa - kunnes 1969 hänen ajamansa auto syöksyi Chappaquiddickin sillalta veteen ja kyydissä ollut nuori nainen kuoli.
Sellaisen skandaalin jälkeen ei presidentiksi nousta, vaikka Kennedy sitä vielä kehnolla menestyksellä yritti. Sen sijaan hän valitsi toisen uran, joka piti Kennedyn nimeä uudella tavalla esillä Yhdysvaltain politiikassa. Hyvin pitkäaikaisena senaattorina hän nousi poikkeuksellisen arvostetuksi hahmoksi yli usein repivien puoluerajojen.
Juuri Ted Kennedy henkilöi amerikkalaispolitiikan "liberaalia" siipeä parhaimmillaan: vapaamielinen, sotaseikkailuja kritisoiva, terveydenhuoltoa ja koulutusta korostava. Sen uran luomisessa sukutausta ei enää vaikuttanut, vaan saavutti maineensa omilla ansioillaan. Yhdysvaltain sisäpolitiikan linjauksissa hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti pitkältä ajalta.
Presidenttiä ei Kennedyn veljeksistä nuorimmasta koskaan tullut, mutta vaikutusvaltaa hänellä oli poikkeuksellisen paljon. Yksi historiallinen aikakausi on nyt kadonnut.
paakirjoitus@kaleva.fi