Vain kolmannes Suomen yksityismetsistä on vakuutettu. Metsänomistajien vähäinen kiinnostus metsän vakuuttamiseen on mysteeri, johon on vaikea löytää selvää syytä.
Tänä kesänä metsää ja maastoa on palanut tavanomaista enemmän. Tulipalossa tuhoutunut ja palanut puu ei kelpaa myytäväksi, vaan menee kerralla hukkaan.
Palovahingot eivät kuitenkaan ole pahin metsiä tänä vuonna kohdannut vitsaus. Eniten korvaushakemuksia vakuutusyhtiöihin on tullut talven myyrä- ja lumivahingoista.
Metsänomistajien onneksi suuret palot ovat meillä harvinaisia. Yksi viime aikojen suurimmista paloista roihusi yhdeksän vuotta sitten Tammelan ja Forssan alueella molemmin puolin Helsinki-Pori-tietä. Tuolloin palo tuhosi Torronsuon kansallispuiston läheisyydestä noin 150 hehtaaria metsää.
Tapiolan riskipäällikkö Pekka Kokko on tyytyväinen, että Suomen metsäpalot jäävät pinta-alaltaan pieniksi eivätkä yleensä riistäydy hallitsemattomiksi.
-- Palot pysyvät aisoissa, koska metsäpalokaudella ilmavalvonta toimii ja meillä on varsin kattava metsäautoteiden verkosto. Koska kännykät ovat yleisiä, hälytys saadaan yleensä nopeasti, Kokko sanoo. Tapiola on metsien vakuuttajana markkinajohtaja, sillä on asiakassuhde lähes joka toiseen metsänomistajaan. Lähivakuutuksen osuus on kolmannes, Ifin ja Pohjolan siivut jäävät alle kymmeneen prosenttiin.
Myyrätuhoista eniten korvauksia
Tulipalojen lisäksi metsäomaisuutta koettelevat myyrä-, myrsky- ja lumituhot. Normaalivuosina Tapiola maksaa metsävahingoista korvauksia yhdestä kahteen miljoonaan euroon. Kokon laskujen mukaan yhtiö on tänä vuonna korvannut yli sata myyrävahinkoa ja satoja odottelee vielä vahinkoarviota metsänhoitoyhdistyksiltä.
Kokko arvioi, että luvut kasvavat vielä melkoisesti kesän ja syksyn kuluessa. Tänä vuonna myyrät söivät pahasti taimikoita ja jos myrskyjä ei tule, myyrät voivat nousta vahinkotilastojen kärkeen. Eniten metsille tuhoa aiheuttavat myrskyt, sillä niiden osuus on noin 80 prosenttia vuotuisesta metsävahinkomenosta.
-- Edellisten suurten myrskyjen jälkeen niiden tuhoja korvattiin melkein neljä kertaa niin paljon kuin saimme maksutuloa, Kokko sanoo.
Metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja Tapiola on tänä vuonna korvannut vasta viisi.
Metsä voi olla alivakuutettu
Metsien alhainen vakuuttamisaste on pysynyt meillä ennallaan ainakin kymmenen viime vuotta. Vain joka kolmas hehtaari yksityismetsistä on vakuutettu, kun esimerkiksi vastaava luku Ruotsissa on 90 prosenttia. -- Metsää ei mielletä samalla tavalla arvokkaaksi omaisuudeksi kuin autoa eikä metsä ole kaiken aikaa näkyvillä kuten muu omaisuus. Kaupunkilaisomistaja ei välttämättä edes tiedä, missä perinnöksi tullut metsä sijaitsee, joten sen vakuuttaminenkaan ei tule mieleen, Kokko sanoo.
Moni omistaja voi kuvitella, että metsän vakuutusturva on kunnossa ainaisvakuutuksen ansiosta. Ainaismetsävakuutuksista uusimmat on otettu 1970-luvun alussa, mutta suurin osta niistä on peräisin 50--60 -luvulta. Ainaisvakuutusta tehtäessä määriteltiin puuston vakuutusarvo ja vakuutus maksettiin yleensä kerralla pois.
Ainaisvakuutus ei ole sidottu indeksiin, joten keskimäärin vakuutus korvaa ainoastaan viisi prosenttia vahingon määrästä. Metsien vakuutusmaksu määräytyy maantieteellisesti. Nyrkkisääntönä on, että Kainuussa ja pohjoisessa puuston arvo on alempi kuin etelässä.