Syksyinen maanvaiva, myyräkuume (Nephropatia epidemica), ei hellitä enää otettaan suomalaisista kesälläkään. Oulun yliopiston mikrobiologian laitos tutki taas maanantaina toistakymmentä verinäytettä.
"Tätä on jatkunut nyt koko vuoden. Yleensä tauti on rauhoittunut ainakin talveksi, nyt ei edes silloin", ihmetteli laboraattori Kari Poikonenkin.
Hän pohti, ovatko ihmiset alkaneet oleilla mökeillään entistä enemmän.
Vai hakkaavatko ihmiset halkoja entistä ahkerammin? Tyypillisesti myyräkuumeen saa nimittäin halkoliiteristä, joissa tautia levittävät metsämyyrät viihtyvät. Kuivassa liiterissä virus tarttuu ihmiseen pölyävän hengitysilman mukana.
Jo viime vuonna myyräkuumeeseen sairastui ennätykselliset 2 600 suomalaista. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) professori Heikki Henttonenkin on hieman ymmällään virusaallosta.
Metsämyyriä on aina esiintynyt runsaasti joillakin paikoin. Nyt esiintymät kulkevat yhtä jalkaa.
"Vaikea sanoa, miksi esiintymien eritahtisuus muuttui samatahtisuudeksi", Henttonen miettii. Itse virus ei hänen mukaansa oli muuttunut tehokkaammaksi.
Vaikka myyräkuume näyttää muuttuneen ympärivuotiseksi vaivaksi, huippu osuu yhä syksyyn. Myyräkannan kasvu oireilee vaikeaa loka-joulukuun aikaa Pohjanmaan maakuntiin ja Kainuuseen. Etelä-Lapissakin kuume voi taas levitä.
Henttonen arvelee, että syksyllä Länsi-Suomessakin on todella pahoja myyräkuumealueita, mutta siellä esiintyminen on laikukasta. Suurissa kaupungeissa tautihuippu iskee tosin muista poiketen jo elokuussa lomakauden jälkeen.
Testistä menestys
Toisessa maailmansodassa Suomessa ensi kertaa havaittu myyräkuume on levinnyt niin laajaksi, että sen nopeaa määritystä on kehitetty menetelmiä olan takaa.
Oulun yliopistossa tuore infektio voidaan nähdä verinäytteestä vuorokaudessa.
Nopeampaakin kaivataan. Kuopion yliopiston tutkimuksiin perustuva pikatesti tuli myyntiin kaksi vuotta sitten. Se näyttää taudin äkillisen vaiheen 10 minuutissa. Pelkästään myyräkuumeeseen erikoistunutta laitetta myydään tuhatkunta vuosittain Suomeen ja ulkomaille.
Eri testeissä laitteen luotettavuus on vaihdellut 85:stä 100:aan prosenttiin. Kaikkialla laitteeseen ei luoteta. "Varsinkin Suomessa on ollut jonkin verran muutosvastarintaa", Markku Parviainen testiä valmistavalta Reagenalta kertoo.
Hän muistuttaa, että valmistajakin suosittelee joissakin tapauksissa pikatestin varmistusta perusteellisella testillä. Myyräkuumeessa nopea tunnistus on usein silti eduksi, jotta sairautta voidaan oikein hoitaa.
Suomalaisten pikatestien merkitystä ei sen sijaan ole kyseenalaistettu Unkarissa, Tsekissä ja Kroatiassa, jossa kamppaillaan myyräkuumeen paljon vakavamman sukulaistaudin dobrava-kuumeen kanssa.