Puuliiteri, metsämyyrä ja innokas ihminen. Siinä ainekset kesäiseen jännitystarinaan. Juoni kulkee seuraavasti: myyrä piiloutuu kylmenevää säätä liiteriin, asettuu taloksi, syö ja pissaa. Seuraan liittyy innokas ihminen, joka pöllyttää nurkkia ja hengittää annoksen myyrän jätteitä. Parin-kolmen viikon kuluttua ihminen saa kovan kuumeen. Diagnoosi: myyräkuume.
Viime vuonna myyräkuumeen sairasti reilut 2 500 ihmistä. Kansanterveyslaitoksesta arvioidaan, että tänä vuonna määrä jäänee pariintuhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen professori Heikki Henttonen vahvistaa, että myyräkannat romahtivat loppukeväästä ja tilanne näyttää ihmisten kannalta hyvältä.
Kansanterveyslaitoksen tietoon tuli alkuvuoden aikana jo lähes 1 000 tartuntaa. Viime syksyn leuto ilma myöhästytti myyrien muuttoa sisätiloihin ja tartuntoja todettiin runsaasti vielä helmikuussakin.
Näkyviä oireita tartunnan saaneista on vain noin joka viidennellä. Todellisuudessa myyräkuume iskee siis pahimmillaan yli 10 000 suomalaiseen vuodessa. Myyräkuumeen huippu kulkee kolmen-neljän vuoden sykleissä populaation tiheyden mukaan. Eniten tartuntoja on havaittu Järvi-Suomessa.
- Kesäaika on yleensä hiljaista, ja talven lähestyessä tapausmäärät nousevat. Kaksi kolmesta sairastuneesta on miehiä ja yli puolet 30-49-vuotiaita, tartuntatautilääkäri Sirpa Pajunen Kansanterveyslaitoksesta kertoo.
Itämisaika useita viikkoja
Myyräkuumeen aiheuttaja on Puumala-virus. Virusta levittävät vain metsämyyrät, joten puutarhan muihin lymyäjiin ei ainakaan taudin pelossa tarvitse suhtautua nihkeästi. Henttosen mukaan virus aiheuttaa metsämyyrässä kroonisen infektion, ja myyrä voi periaatteessa levittää tautia koko lyhyen elämänsä ajan.
Myyräkuumeen riski on suurin ulkorakennuksissa, puuliitereissä ja heinäladoissa. Tauti tarttuu hengitysteitse, joten parasta on välttää pölyä ja siivota myyrän jätökset imurin asemesta kostealla rätillä. Hengityssuojaimiakin voi käyttää. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan tupakointi näyttää lisäävän tartunnan riskiä.
- Itämisaika on vähintään kaksi, usein kolmekin viikkoa. Jos epäilee myyräkuumetta, ei kannata miettiä mitä teki edellisenä viikonloppuna, vaan useampi viikko taaksepäin, Henttonen opastaa.
Taudin rajuus vaihtelee. Yleensä oireena on kova kuume ja osalla potilaista selkä- ja vatsakipua. Viitisen prosenttia tartunnoista on niin pahoja, että munuaiset tarvitsevat dialyysihoitoa.
Toistaiseksi ei tiedetä, sairastuvatko esimerkiksi koirat tai kissat myyräkuumeeseen. Teoriassa on mahdollista, että sairastuneen myyrän syönyt kissa voi kuljettaa taudin kielen päällä isäntäänsä. Ruotsissa hirvistä on löydetty taudin vasta-aineita.
Metsämyyrä pakenee kylmää ulkorakennuksiin ja saattaa jättää jälkeensä myyräkuumeelle altistavia papanoita.