Myyräkuumetta levittävien metsämyyrien vahvat kannat lähes koko maassa heijastelevat vaikutuksiaan selvästi terveyskeskusten päivystyspoliklinikoille.
Sairaanhoitopiireistä oli raportoitu Kansanterveyslaitokselle syyskuun loppuun mennessä jo 1 500:sta tautitapauksesta. Suomessa niitä todetaan vuosittain keskimäärin tuhat.
Toistaiseksi myyräkuumeen ylivoimainen huippuvuosi oli vuonna 1999, jolloin vasta-ainetestien perusteella kirjattiin yhteensä 2 300 tautitapausta. Professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta aprikoi, että tänä vuonna saattaa hyvinkin syntyä uusi ennätys.
"Yleensä tautihuippu ajoittuu marras-joulukuulle, joten kyllä tässä on olemassa selvät mahdollisuudet uuteen ennätykseen", myyrätutkija Henttonen pelkää.
Kyse on hänen mukaansa koko maan osalta jo nyt epidemiasta, koska sairastuneita on ollut tavanomaista enemmän.
Virus vipeltäjän virtsassa
Posion terveyskeskukseen ensimmäiset myyräkuumepotilaat ilmestyivät syksyn aikana, jolloin heitä otettiin muutama vuodepotilaiksikin. Hiljattain yksi tautiin sairastunut toimitettiin Lapin keskussairaalaan erikoishoitoa saamaan.
Terveyskeskuslääkäri Lydia Pusan vastaanotolla käyneet myyräkuumeiset ovat olleet kesämökeillään paljon puuhastelleita nuoria miehiä, yksi maanviljelijäkin joukkoon kuuluu. Eli he ovat liikkuneet tiloissa, joissa taudinaiheuttajaviruksen voi tyypillisesti saada.
"Diagnoosi on voitu varmistaa verestä otettavan vasta-ainetestin avulla kuuden päivän kuluttua oireiden alkamisesta", Pusa sanoo.
Kuusamossa myyräkuumetapauksia sen sijaan ei ole tullut toistaiseksi ilmi.
"Itse en ole tällaisiin potilaisiin törmännyt, enkä ole kuullut muidenkaan lääkäreiden hoidettavina heitä olleen", terveyskeskuslääkäri Ville Voipio kertoo.
Hän epäilee, että Kuusamon seudulla metsämyyriä ei ehkä olekaan nyt niin runsaasti kuin muualla.
Elämän lottoa
Metsämyyrä, Suomen yleisin myyrälaji, kantaa Puumala-nimistä taudinaiheuttajavirusta virtsassaan. Myyrän ulkopuolella virus kykenee olemaan elinvoimainen vain muutaman päivän.
Mutta sen voi saalistaa hengityselimiinsä herkästi vaikkapa metsänreunan puuliitereistä, jonne punertavaturkkiset vipeltäjät pakkasten tullen mieluusti hakeutuvat sammalikosta.
"Voisi sanoa, että isoin riskitekijä saada tartunta on mennä loka-marraskuussa hakkaamaan halkoja puuvajaan. Virus pääsee siellä ratsastamaan helposti pölyhiukkasen selässä ihmisen hengityselimiin", Henttonen kuvailee.
Henttosen mukaan pölyn merkitystä tartunnan leviämisessä kuvastaa hyvin tapaus, jossa eräs tutkija jo vuosia otuksia tutkimushuoneissa käsitelleenä sai taudin vasta siirryttyään asumaan maaseudulle. "Hän sairastui myyräkuumeeseen samantien, kun meni ekasyksynään pilkkomaan puita liiteriin."
Läheskään kaikki viruksen saalistaneet eivät sairastu kuumetautiin. Suurin osa ihmisistä saa tautiin vasta-aineet ja vastuskyvyn tietämättään, ainoastaan noin viidesosa joutuu sen kouriin.
"Näyttää siltä, että alttius saada vakava tauti liittyy yksilön geneettiseen taustaan. Se on tätä elämän lottoa; tietyt immuunijärjestelmän tekijät altistavat sairaudelle", Henttonen sanoo.