Myyräkantojen romahtaminen on johtanut pöllöjen joukkokuolemiin eri puolilla maata. Lisäksi suurin osa myyriä ravinnokseen käyttävistä pöllöistä ja haukoista on jättänyt pesinnän tänä kesänä kokonaan väliin.
- Metsä- ja peltomyyräkantojen alueelliset vaihtelut kuuluvat luonnon normaaliin kiertokulkuun. On kuitenkin harvinainen sattuma, että myyrätyhjiö kattaa samanaikaisesti miltei koko maan, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen myyräasiantuntija Asko Kaikusalo.
Esimerkiksi Hämeessä osa lehto- ja viirupöllöistä kuoli ravinnon puutteeseen jo viime talvena. Myyräkato verottaa myös pienpetojen, kuten kärppien ja lumikkojen sekä kettujen kantoja.
Myyrät lisääntyvät nopeasti. Kun niitä alkaa jollain alueella olla liikaa, laittaa luontoäiti jarrut päälle. Myyriltä loppuu ravinto, ne heikkenevät ja erilaiset taudit romahduttavat kannat.
- On hetken hiljaista, kunnes kiertokulku alkaa uudelleen. Tavanomaisessa tilanteessa Itä-Suomessa voi olla paljon myyriä ja Länsi-Suomessa vähemmän tai päinvastoin, Kaikusalo kuvailee.
Myyräkannat voivat vaihdella myös pienemmän alueen sisällä. Koko maan kattava kato on kuitenkin erikoinen yhteensattuma, johon ei löydy erityistä syytä.
- Vaihteluja on vaikea ennustaa. Vahvimmat yksilöt ovat kuitenkin elossa ja kannat saattavat vahvistua vielä tämän syksyn aikana. Vielä ensi talvena ei petolinnuilla ainakaan Etelä-Suomessa ole kovin paljon syötävää. Seuraava myyrähuippu lienee ajankohtainen aikaisintaan syksyllä 2005, arvioi Kaikusalo.
Helmipöllö hävinnyt Hämeestä
Lintutieteilijät alkoivat tehdä huolestuttavia havaintoja jo viime talvena. Helmi-, sarvi-, viiru- ja lehtopöllöt käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan myyriä. Hämeessä todennäköisesti suurin osa nuorista linnuista kuoli ravinnon puutteeseen jo viime talvena.
- Kannanvaihtelut ovat myös petolinnuilla normaaleja ilmiöitä. Nyt kuitenkin esimerkiksi helmipöllö on kokenut kaikkien aikojen romahduksen, sanoo biologi Martti Lagerström Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Osa pöllöistä on hävinnyt Hämeen metsistä vaellusten myötä ja osa on kuollut. Jäljelle jääneistä suurin osa ei ole pesinyt lainkaan.
- Näin suuria heittoja ei ole aiemmin koettu. Tosin helmipöllö on ollut tarkemman tutkimuksen kohteena vasta noin 15 vuotta, Lagerström jatkaa.
Hänen keräämiensä tietojen mukaan lehtopöllöistä on tänä keväänä pesinyt noin kolmannes ja viirupöllöistä joka neljäs on ravinnon puutteesta huolimatta rohjennut pesiä.
Lähinnä Lapissa pesivä hiirihaukkaa muistuttava piekana on muuttolintu, joka on tänä kesänä tehnyt useimmiten turhan muuttomatkan. Esimerkiksi Utsjoella on alueita, joilla normaalisti on kymmeniä pesiä ja tänä kesänä vain muutama. Piekanat tulivat keväällä pesimäpaikoilleen, mutta lensivät tilanteen todettuaan muualle.