Ylivieska
Puutarhayrittäjä Jari Särkkä Raahen Saloisissa katselee kevään tuloa tavallista murheellisempana. Juuri nyt, kun lumen alta pitäisi paljastua kevään myyntivaltit, sieltä löytyykin myyrien tyhjentämä ruokapöytä. Myös kotipihoilla ja taimikoissa on talven aikana vierailtu tavallista useammin.
"Koskaan sen 18 vuoden aikana, mitä me olemme tässä toimineet, ei ole tällaista tuhoa käynyt. Perennantaimista ainakin kolmannes on tuhoutunut. Hirvittää ajatellakin, miten puille ja pensaille on käynyt, kunhan ne lumen alta paljastuvat", Jari Särkkä sanoo.
Vahinkoa ei yrittäjälle korvaa kukaan eikä mikään. Vakuutustakaan ei ole tällaista tuhoa varten olemassa.
"Myyrät ovat käyneet sellaisten kasvien kimppuun, joissa ei aiemmin ole käyty. Jopa myrkylliset perennat ovat niille kelvanneet", Jari Särkkä ihmettelee.
Hän kertoo kuulleensa monilta asiakkailtaan Raahen seudulta, että myyrätuhoja on tänä keväänä paljastunut poikkeuksellisen paljon. Sen sijaan Ylivieskan ja Oulaisten seudulla vuosi näyttää viime vuotta helpommalta.
"Näyttää siltä, että meidän seudulla ei ole niin pahoja tuhoja kuin rannikolla ja vastaavasti idempänä. Esimerkiksi Nivalassa ja Haapajärvellä on kuulemma pahoja myyrätuhoja", tietää oulaistelainen viheraluesuunnittelija Heidi Hannus. Hänellä on oma yritys, joka toimii koko Oulun läänin alueella ja osin Keski-Pohjanmaallakin.
"Sellainen kuva on tullut, että yksi lauma liikkuu Pohjois-Pohjanmaan itäsuunnalla ja toinen aivan rannikolla. Tässä välissä viime vuosi oli pahempi", Heidi Hannus arvioi.
Hänkin ihmettelee sitä, että myyrät ovat tänä vuonna tavallista kaikkiruokaisempia. Tavallisesti myyrät herkuttelevat nuorilla hedelmäpuiden taimilla, mutta nyt ovat kelvanneet jopa havupuut ja syreenitkin, joihin myyrät eivät tavallisesti koske.
Haapajärven suunnalla isoja myyrätuhoja on havaittu myös metsien taimikoissa. Erityisen alttiita ovat metsitetyt pellot.
"Merkit viittaavat siihen, että myyräkanta on korkea. Yksittäisiä taimikoita on varsinkin Kuonan kylän suunnalla syöty tosi pahasti. Lunta on vielä niin paljon, ettei kokonaiskuvaa vielä voi muodostaa", Pyhä-Haavan metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Heikki Huovinen kertoo.
Ei mikään yllätys
myyrätutkijalle
Myyrätuhoihin erikoistunut metsäntutkimuslaitoksen tutkija Heikki Henttonen ei ylläty tiedosta, että Pohjois-Pohjanmaalla näyttää olevan korkea myyräkanta.
"Viime vuonna huippukanta oli Nurmes-Uusikaarlepyy -linjan eteläpuolella. Kannat Väli-Suomesta Etelä-Lappiin saakka olivat nousussa. Sopii hyvin kuvaan, että siellä kanta on nyt huipussaan."
Metla tekee vuosittain kattavan myyräkantaselvityksen. Tämän kevään tilanne selviää runsaan kuukauden kuluttua.
"Pohjois-Pohjanmaan havainnot ovat aivan ennustetun mukaisia", Heikki Henttonen mainitsee.
Myyräkanta vaihtelee karkeasti ottaen kolmen vuoden sykleissä. Välissä saattaa kuitenkin tulla pitempiä jaksoja, ettei kanta nouse korkeaksi. Kannanvaihtelut eivät ole säännöllisiä.
"Ensin kanta alkaa nousta, sitten seuraa huippuvuosi ja seuraavana vuonna kanta romahtaa. Joskus huippuvuosia saattaa olla kaksikin peräkkäin."
Runsaat pöllöhavainnot Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tukevat ennustetta vahvasta myyräkannasta.
Myyräkuumetta
liikkeellä syksyllä
Jos kuluva vuosi todella osoittautuu myyräkannanvaihtelun huippuvuodeksi, syksyllä on odotettavissa paljon myyräkuumetapauksia. Viime vuonna kirjattiin kaikkien aikojen ennätys myyräkuumetapausten lukumäärässä.
"Tapauksia oli noin 2 600, mikä on huomattavasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Se johtui siitä, että myyrien huippukanta kattoi koko väkirikkaan eteläisen Suomen rannikolta itärajalle. Yleensä huippukanta ei esiinny näin laajasti", Heikki Henttonen mainitsee.