Parissakin viime päivien kannanotoissa (Kaleva 12.11. ja 13.11.) on moitittu suomalaista markkinointiosaamista ja yhdeksi syyksi nimetty nynnyys ja rohkeuden puute.
Vertailukohtana ovat tietenkin ruotsalaiset, mikä tietenkin numeroiden valossa pitää kiistatta paikkansa. Suomalaisten ja ruotsalaisten lähtökohdat ovat kuitenkin erilaisia, joten pelkkä numeroiden tuijottaminen ei tee oikeutta suomalaiselle osaamiselle, eikä suomalaisen osaamisen vähättelylle.
Ruotsissa työskennelleenä ja siksi jonkin verran sikäläistä toimintaympäristöä nähneenä rohkenen väittää, että ruotsalainen yhteiskunta on meikäläiseen verrattuna jotenkin avoimempi ja ilmavampi. Tähän kun liitetään laaja teknologinen asiakaslähtöinen osaaminen ja hyvät olosuhteet, niin kilpailukykyä syntyy ja vienti vetää. Vielä täytyy mainita, että ruotsalaiset ovat työmiehiä!
Markkinoinnista puhuttaessa on suuri vaara unohtaa perusasiat ja rajoittua puhumaan vain myynnistä sekä viestinnästä siirtyen nopeasti digitalisaation jargoniin.
Markkinointia on myös tuote ja sen tulee olla etenkin vientimarkkinoilla huippu. Etenkin, jos me aiomme sitä valmistaa ja myydä. Näitäkin tuotteita löytyy esimerkiksi Kempin hitsauskoneet, jotka ovat käytössä ympäri maailman. Tämän totesi yrityksen perustaja Martti Kemppi, joka sanoi aikoinaan, että tuotteen on oltava kilpailukykyinen ja sen keskeisin tekijä on laatu.
Suomeen tuodaan sekä huippu- että heikompilaatuisia tuotteita. Sen sijaan täältä voidaan viedä vain korkeinta mahdollista laatua, ja hinta tulee vasta seuraavana kilpailutekijänä. Tällaisen tuotteen myymiseen riittää normaali hyvä kotitehtävänsä tehnyt myyntimies- tai nainen. Heitä tapaa usein lentokentillä menossa kaupantekoon. Siellä näkee myös erilaisia kauppavaltuuskuntia ja delegaatioita, mutta se on jo toinen juttu. Tuotekeskeinen ajattelu ei siis jouda vielä romukoppaan, eikä kunnon kauppateknikot!
Myynti ei ole mitään yliopistotiedettä enkä oikein jaksa uskoa brändiprofessuurien ylivertaisuuteen. On pelottavan helppo lähteä odottamaan ratkaisuja tältä suunnalta. Aika voi käydä pitkäksi.
Uskon suomalaiseen osaamiseen, mutta hyvän ja kilpailukykyisen tuotteen kehittäminen on ankarasta kilpailusta johtuen vaikeaa. Siitä huolimatta me suomalaiset olemme kuitenkin onnistuneet ja hyvä näin. Laaja-alaisesta osaajajoukostamme johtuen voimme edelleenkin onnistua, jos keskitymme tiukasti tuotteeseen, sen kilpailukykyyn ja etenkin sen hyötykimppuun asiakkaalle.
”Uskotpa onnistumiseen tai et olet todennäköisesti oikeassa” (Tommy Taberman). Vaikutelmieni perusteella uskon, että rakkaat naapurimme uskovat onnistumiseen meitä useammin. Ruotsalaisille emme pärjää ainakaan heidän vahvuuksillaan. Heillä on dumpperinsa, volvonsa ja grippeninsä sekä paljon muuta. Silti he arvostavat meitä suomalaisia. Olisiko syynä se suomalainen sisu?
Ei me olla mitään nynnyjä – eihän.
Osmo Rantapelkonen
yrittäjä
Liminka
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.