Kalastuskauden sesonki on parhaimmillaan, mutta elinkeinoa varjostavat tummat pilvet: lainsäädännöt tiukentuvat, ammattilaisten määrä vähenee ja hylkeiden aiheuttamat tuhot kasvavat.
Iissä elinkeinoon kuitenkin uskotaan ja sitä tuetaan konkreettisesti. Kunta myy kalaliikkeelle maata toimitilojen laajentamista varten ja rakentaa itse nykyaikaisen kalankäsittelylaitoksen Pohjois-Iin kylään.
"Laki määrää nykyään, että täytyy olla elintarvikeviranomaisen hyväksymät tilat, jonka kautta kala menee kalatukkuihin", kertoo kalastuskuntien esimies Risto Tolonen.
Tolosen mukaan nykyaikaisille käsittelytiloille on Iissä tarvetta.
"Meillä istutetaan lähes miljoonan euron edestä kalaa Iijoki-suulle. 300 000 lohta, jatkossa 50 000 taimenta ja miljoonia siianpoikasia. Kalastuksella on edelleen iso merkitys kunnalle."
Sääntöjen ja vaatimusten muutokset pakottavat ammattilaiset tekemään investointeja toiminnan jatkamiseksi.
Kunnan kalankäsittelylaitoksen yhteyteen laajenee myös Kalaliike H. Kuhan toimitilat. Kuhan tarkoituksena on laajentaa nykyisiä noin 300 neliömetrin tiloja saman verran lisää.
"Lait ja asetukset ja hygienialainsäädännöt muuttuvat, niin on pakko tehdä investointeja, että toiminta jatkuu", kertoo kalakauppias Hannu Kuha.
Iin kunnanvaltuusto päätti maanantaina kokouksessaan myydä Kalaliike H. Kuhalle noin 9 600 neliömetrin maa-alan toiminnan laajentamiseksi. Samalla päätettiin jättää myös kunnalle alue kalankäsittelytilojen rakentamiselle.
Kalastajien
määrä romahtanut
Kalastajien määrä vähenee huimaa vauhtia eikä uusia ammattilaisia tule tilalle. Merialueen ammattikalastajien määrä on romahtanut viime vuosikymmenien aikana. Vielä 1980-luvun puolivälissä ammattikalastajia ja osa-aikakalastajia oli Suomessa lähes viisi tuhatta, mutta nyt luku on pudonnut reiluun kahteentuhanteen.
Kuha näkee elinkeinon kannattamattomuuden olevan yksi suurimmista syistä kalastajien määrän vähenemiseen.
"Ainakin Perämeren ammattikalastajien osalta kalastus on kriisissä. Kalansaaliit ovat arvokalojen osalta pienempiä kuin ennen", hän kertoo.
Myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Pirkko Söderkultalahti kertoo, että kalastaminen on tällä hetkellä kannattamatonta.
Viime vuonna kalastajien tuottajahinnat nousivat suomukalojen osalta noin kymmenen prosenttia, mutta se ei riitä pelastamaan kalastajia ahdingosta.
"Kalastaja saa huomattavan vähän kalasta, mutta kalakaupassa hinta on kuitenkin korkea. Raha menee jonnekin väliportaisiin. Esimerkiksi kuhasta maksettiin kalastajalle 4,53 euroa kilota, mutta kalakaupassa se on jotain 20 euroa kilolta", hän pohtii.
Toiminta keskittyy suurille tekijöille
Kalastajien määrän vähenemisestä huolimatta merialueen ammattikalastuksen saalis on pääpiirteittäin kasvanut. 1980-luvulta kilomäärät pyörivät 90 miljoonan kilon molemmin puolin, kun viime vuonna saalista saatiin yli 111 miljoonaa kiloa.
Kalastajien väheneminen ja saalismäärien kasvaminen on merkki siitä, että toiminta keskittyy suurille toimijoille.
"Se on menetelmien kehittymistä. Suomalaisilla on Itämerellä muutama suuri troolari, joiden kontolle tulee suurin silakkasaalis. On rakennettu niin isoja troolareita, että niiden kapasiteetti on huikeasti moninkertainen esimerkiksi perämeren troolareihin verrattuna", kertoo Pro Agria Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen.