Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät. Ehdokaslistat on täytetty tällä viikolla ja seurakuntalaisilla on marraskuun isänpäivään asti aikaa perehtyä ehdokaslistoihin ja niiden tavoitteisiin. Periaatteessa ihmisiä kiinnostaa, mitä kirkossa tapahtuu. Seurakuntalaisten mielenkiinto uhkaa lopahtaa kuitenkin siinä vaiheessa kun pitäisi äänestää. Vaalien teema ”Usko hyvän tekemiseen” tuskin sellaisenaan innostaa vaaliuurnille.
Seurakuntavaaleihin on tarjolla runsaasti asioita. Parhaillaan käsittelyssä on seurakuntarakenteita muuttava lakiesitys. Lakimuutoksessa pohditaan paikallistason rakenteita ja kirkkojärjestystä. Hallintoon haetaan tehokkuutta ja työvoiman käyttöön joustavuutta. Keskustelut siitä, ketkä saavat toimia pappeina tai keitä kirkko saa vihkiä, ovat yhä polttavia teemoja.
Syksyn vaaleissa valittavat seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot päättävät seuraavista kirkolliskokousedustajista. Siksi ei pitäisi olla yhdentekevää, keitä seurakunnan luottamustoimiin valitaan.
Seurakuntavaaleissa ehdolla olevien valitsijayhdistysten taustaryhmittymien taivaita tavoittelevat nimet eivät kerro paljonkaan sisällöstä. Vaatii viitseliäisyyttä ottaa selvää, mitä listojen taakse oikeasti kätkeytyy.
Harjaantunut silmä voi toki päätellä listoilla olevista ehdokkaista, mitä puoluekantaa tai herätysliikettä he edustavat. Kovin avoimin kortein ei silti olla liikkeellä, vaikka lyhyet taustaesittelyt auttavat lokeroimaan ehdokkaita.
Esimerkiksi Oulun seurakuntayhtymän valitsijayhdistykset ovat ryhmittyneet neljän taustaryhmän taakse. Tarjolla on Elävä seurakunta – lähellä ihmistä (Esli), Toimivat seurakuntalaiset (TS), Katse ja Kristillisten arvojen puolesta.
Esli kertoo toimivansa kansankirkon hengessä korostaen lainsäädäntöä ja tasa-arvoa. Toimivat seurakuntalaiset linkittyvät lähetys- ja herätysliikkeisiin, Katse tunnustaa keskustan ja kokoomuksen värejä ja Kristillisten arvojen puolesta -ryhmittymää yhdistää vanhoillislestadiolaisuus.
Seurakuntavaaleissa äänestetään luottamushenkilöitä kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Pakkaa sekoittaa se, että pääosin samat ehdokkaat ovat tarjolla molempiin luottamuselimiin. Ongelmia kaksoishatutuksesta tulee kirkolliskokouksen edustajia valittaessa. Sama henkilö ei voi käyttää kahta ääntä, jolloin varahenkilö tulee mukaan äänestykseen.
Aiemmissa seurakuntavaaleissa väki on ollut laiskasti liikkeellä. Pahimmillaan alhainen äänestysinto kyseenalaistaa vaaleissa saadun valtuutuksen. Äänestysaktiivisuus voisi nousta ja vaaleihin voitaisiin saada säpinää, jos ehdokkaat toisivat esille hengellisen ja poliittisen värikarttansa vielä selkeämmin.
Hengellisen elämän ohella luottamustoimissa ratkotaan talouteen ja hallintoon liittyviä asioita, jotka heijastuvat seurakuntalaisten elämään. Vaalien teemoista ja aiheista ei ole pulaa, jos seurakuntavaaleista halutaan saada aidosti koko kansan vaalit.