Käärmesormuksessa kuullaan, kuinka lapsi kapsahtaa kainaloon eikä enää tunnu maidon makeus, nähdään ruttoa ja manauskohtauskin. Kajaanin Runoviikolla kantaesitettävä Harri Ahmaksen säveltämä mystinen ja haastava pienoisooppera Käärmesormus on vahvasti kainuulainen tuotanto.
Pienoisooppera pohjautuu Tittamari Marttisen runoteokseen Käärmesormus, joka kertoo myöhäiskeskiajalla Burgundissa eläneen naisen, Beata Lyonilaisen, kehitystarinan nuoruudesta kuolemaan. Naisella on monta elämää, hän kehittyy kapinallisesta morsiamesta puolisoksi, äidiksi ja lopulta yrtit tuntevaksi shamaaniksi ja lapsenpäästäjäksi.
Idea sai alkunsa, kun mezzosopraano Ulla Raiskio luki Kajaanin aikaisen ystävänsä runoteoksen ja huomasi pienoisoopperan elementit. Kajaanin kaupunginteatterin ohjaaja Ilkka Laasonen ja säveltäjä Harri Ahmas syttyivät ajatukseen. Tuottajaksi saatiin Suomalaisen Kamarioopperan Risto Hirvonen, joka houkutteli kapellimestariksi sotkamolaislähtöisen, Sinfonia Lahdessa työskentelevän Petri Komulaisen.
"Suurin osa muustakin työryhmästä on kainuulaislähtöisiä tai Kajaanissa työskenteleviä. Uskon, että lopputulos on kiehtova, jossain määrin mystinen ja koskettava. Tämä on jännittävä teos, joka pitää yleisön hereillä", toteaa ohjaaja Laasonen.
Leikkiä hahmon kahtiajaolla
Kapellimestari Komulainen kuvailee Käärmesormusta äärimmäisen tiiviiksi teokseksi, jonka kudokseen on piilotettuna toistuvia musiikillisia teemoja.
"Pienoisooppera on orkestraatioltaan hyvin rikas. Välillä kuullaan esimerkiksi syntetisaattoria, jolla luodaan cembalon soundeja", Komulainen paljastaa.
"Teoksen teemoja oppii kuulemaan yhä enemmän harjoitusten edetessä. Se on haasteellista, mutta palkitsevaa", on myös Laasonen huomannut, vaikkei itse muusikko olekaan.
Pienoisooppera Käärmesormuksen teemoiksi valittiin naisen ruumiillisuus ja sen voima vastavoimanaan kuoleman jatkuva läsnäolo. Juoni etenee kronologisesti. Teoksen ensimmäinen osa kertoo Beatan elämästä ja nuoruudesta maanläheisemmin, toisessa osassa lennetään korkeammalla, kun naisesta tulee tietäjä ja parantaja.
"Hahmon sisäisellä ristiriidalla leikitellään vapaasti. Kyseessä on hauska ja monisärmäinen katsaus naisen maailmaan. Välillä huomaa, kuinka helposti tapahtumat ja tunteet voisi itse allekirjoittaa", naurahtaa Raiskio.
Helppo kuulijalle, haastava esiintyjälle
Laasonen tiesi koreografi Sonja Ryhäsen olevan myös hyvä altto, joten Ryhäselle kirjoitettiin tanssijan lisäksi solistin rooli.
"Tässä pienoisoopperassa siis laulaja tanssii ja tanssija laulaa. Ryhäsen ansiosta teos on minulle haastava koreografisestikin", Raiskio vakuuttaa.
Myös koreografi huomauttaa teoksen olevan vaikea. Vaikka Ryhänen kokee olevansa rytminen ihminen, on Käärmesormuksen lauluosuuksien kanssa täytynyt tehdä paljon töitä. Orkesterin mukaan tuleminen tuo uuden lisähaasteen.
"Olen henkeen ja vereen kevyen musiikin kuuntelija, joten tämä on ollut pilviä avaava kokemus. Klassinen musiikki voi mennä niin syvälle. Minun mausteeni projektissa on, että tuon omalla työlläni kokonaisuutta hieman lähemmäs maata", hymyilee Sonja Ryhänen.
Kajaanin kaupunginteatterin remontin myötä Käärmesormus-teos siirrettiin Kaukametsän kongressikeskukseen. Se osoittautui siunaukseksi; salissa on parempi akustiikka klassiselle musiikille. Kaukametsän salista on rakennettu intiimi tila, jossa yleisöön saadaan kontakti.
"Ahmaksen sävellys on esiintyjälle hyvin vaativa, mutta kuulijalle helppo. Jo ensikuulemalla tähän voi samaistua, lauletaanhan tässä suomeksi ja teksti kuvaa hyvin musiikkia. Tämä on hieno teos, sellaista esittäessä iho nousee kananlihalle ja musiikki kantaa isoa kuvaa", huokaisee Ulla Raiskio.
Käärmesormus esitetään kahdesti: kantaesitys torstaina 3. heinäkuuta kello 19 Kaukametsän salissa, 2. esitys nähdään seuraavana päivänä samaan aikaan.