Mys­ki­hä­rät Max ja Morris muut­ti­vat Ra­nual­le

Myskihärkäveljekset Max ja Morris saapuivat keskiviikkona uuteen kotiinsa Ranuan eläinpuistoon. Tallinnan eläintarhasta tuodut karvaturrit ihmettelivät uutta asuinpaikkaansa tovin kuljetuslaatikoissaan, kunnes Morris päätti lähteä tutkiskelemaan tarkemmin upouutta myskihärkäaitausta.

Tallinnan eläintarhasta Ranualle muuttaneet myskihärkäveljekset Max ja Morris ihmettelivät uutta aitaustaan rauhallisen arvokkaasti.
Tallinnan eläintarhasta Ranualle muuttaneet myskihärkäveljekset Max ja Morris ihmettelivät uutta aitaustaan rauhallisen arvokkaasti.
Kuva: Karttunen Ilkka

Myskihärkäveljekset Max ja Morris saapuivat keskiviikkona uuteen kotiinsa Ranuan eläinpuistoon. Tallinnan eläintarhasta tuodut karvaturrit ihmettelivät uutta asuinpaikkaansa tovin kuljetuslaatikoissaan, kunnes Morris päätti lähteä tutkiskelemaan tarkemmin upouutta myskihärkäaitausta.

"Pojat taisivat alkuun ihmetellä kirkkaita valonheittimiä, sillä niiden sammuttua veljekset lähtivät nuuskimaan aitaustaan", vs. intendentti Mari Heikkilä kertoo.

Melkein maahan asti ulottuvat päällyskarvat saavat reilun metrin kokoiset ja parisataa kiloa painavat veljekset näyttämään varsin vaikuttavilta. Kaksi- ja kolmevuotiaat ranualaistuneet veljekset ovat vielä nuoria, sillä eläinpuisto-oloissa myskihärät elävät parikymppisiksi. "Max on veljeksistä vanhempi ja komeampi, sillä on pidemmät karvat ja muutenkin se on jykevämpi kuin vuotta nuorempi Morris", Heikkilä kertoo.

Ranuan eläinpuisto on lupautunut ainakin alkuun pitämään myskihärkien poikamiesporukkaa, sillä nuorten urosten asuminen perhelaumoissa käy helposti ahtaaksi.

"Myskihärät elävät normaalisti sekalaumoissa, mutta naaraiden kiima-aikoina isukin kanssa tahtoo tulla kärhämää."

Myskihärät ovat sopeutuneet elämään pohjoisen oloissa, joten Max ja Morris ovat aitauksessaan säällä kuin säällä. Katoksen alle voi mennä suojaan sateelta ja kesällä auringolta, mutta muuta suojaa karvakasat eivät tarvitse.

Luonnossa elävät myskit keräävät kesällä rasvavaraston, jonka turvin elävät talvisen niukan ravinnon ajan yli. Tämän vuoksi niiden ei tarvitse vaeltaa ravinnon perässä vuodenaikojen mukaan.

"Tarhaoloissa ruuan kanssa on oltava tarkkana, sillä liika syöttäminen aiheuttaa sorkkien liikakasvua ja muita ongelmia", Heikkilä toteaa.

Ilmoita asiavirheestä