Kalajoella lakkautetaan ensi vuonna kolme ja viiden vuoden päästä toiset kolme ala-asteen koulua. Lisäksi on odotettavissa, että vielä putoaa yksi entisen Raution kunnan alueella nyt toimivasta kolmesta koulusta. Rautioon jää yksi toimiva koulu.
Kalajoen kaupungin johdossa tiedetään, ettei "herrojen" päitä silitellä, kun vastuulliset luottamus- ja virkamiehet lähtevät esittelemään uusittua kouluverkkosuunnitelmaa kylille lokakuun alkupuoliskolla.
"Eivät ne tule olemaan mitään kättentaputustilaisuuksia", kuten sivistystoimenjohtaja Helvi Rautiainen ilmaisee odotuksensa.
"On se niin iso menetys kylälle", kuvailee perhepäivähoitaja Anni Löf vasankaristen tuntoja kävellessään hoitolastensa Santun, 3, ja Samun, 5, kanssa kylän raittia.
Vaikka Vasankarin oppilasmäärä on enää 17, koulun lopetusta kyläväki ei hyväksy.
Edellisiltana oli ollut koulun vanhempainilta. Vaikka koulun lakkautus ei ollut listalla, tuppasi se nousta esille.
"Oltiin hyvin pettyneitä", luokanopettaja Kari Kalajo luonnehtii tilaisuuden tuntoja.
Vähennys
ottaa koville
Koulujen määrää on yritetty vähentää Kalajoella useaan otteeseen viime vuosien aikana, mutta huonolla menestyksellä. Vastarinta on ollut sen verran kova, että yritykset ovat kompastuneet heti lähtöviivalla.
Viimeisin keino löytää ratkaisu pattitilanteeseen ajautuneeseen kouluverkkokeskusteluun, oli työryhmän perustaminen asiantilan arvioimiseksi. Työryhmä sai esityksensä valmiiksi alkukesällä. Se päätyi koulujen lakkautuksiin. Näin palattiin lähtöruutuun.
Kylien elämän elävöittämisellä politiikkaa tekevälle valtapuolue keskustalle koulukysymys on arka asia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä myöntää, että aina sellainen kylä, jota lakkautus koskettaa, kokee menettävänsä, on siellä oppilaita minkä verran tahansa.
Myllylä ei pidä nyt käsittelyssä olevaa esitystä iskuna kylille. Hänen mukaansa tässä "selkeästi tiettyjen kylien kouluja vahvistetaan". Pitäähän ratkaisu sisällään uuden koulun rakentamisen Tyngälle.
"Ei haluta yhtä isoa koulu keskustaan, vaan että myös aluekoulut olisivat kilpailukykyisiä", Myllylä perustelee kaupunginhallituksen linjaa.
Myllylä huomauttaa, että välimatkat Kalajoella ovat lyhyet. Useimmiten puhutaan muutamasta kilometristä.
Ainoastaan Vasankarista on pitempi, yli 10 kilometrin matka keskustaan, missä vasankaristen lapset aloittavat koulun ensi syksynä.
Syy syntyvyyden laskussa
Syy koulujen määrän vähennykseen on kouluun tulevien ikäluokkien pienentyminen, mikä johtuu pääasiassa syntyvyyden laskusta. Kun enimmillään Kalajoella syntyi 180 lasta vuodessa, pudottiin takavuosina jopa alle sataan vauvaan. Viime vuonna luku oli 111. Sama tahti on jatkunut tänä vuonna.
Anni Löf ei suostu myöntämään, että Vasankari olisi jotenkin kuihtuva kylä.
"Tänne rakennetaan kovasti. Tuonne on tulossa kaksi, tuonne yksi ja juuri valmistui yksi talo", hän kertoo samalla kuin viittoilee käsillään eri suunnille kylää.
Kari Kalajo sanoo ymmärtävänsä koulun lakkautuksen, jos oppilaat yksinkertaisesti loppuvat. Hän pitää suorastaan ihanteellisena tämänhetkistä opetusryhmäänsä, jossa on 13 kolmannesta kuudenteen luokan oppilasta.
"Viime välitunnilla oppilaat olivat pihalla ja kaikki ykkösistä kuudesluokkalaisiin leikkivät yhdessä keskenään itse keksimäänsä leikkiä", Kalajo kertoo samalla, kun johdattaa luokkansa maastojuoksukilpaan meren rantaan johtavalle tielle.