Myrskyjä oli viime vuonna vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta silti niistä koitui Suomen metsille suurimmat tuhot. Myös hirvituhoja esiintyi edelleen runsaasti.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) saamien myrskytuhoilmoitusten perusteella tuulet kaatoivat puustoa noin miljoonan kuutiometrin edestä. Määrä on pienehkö verrattuna siihen, mitä vuoden 2001 myrskyt saivat aikaan: puuta meni nurin yli seitsemän miljoonaa kuutiota.
Valtion metsätaloudelle korvaamien hirvieläintuhojen määrä kääntyi viime vuonna lievään laskuun, mutta silti sarvipäät runtelivat taimikoita ja nuoria metsiä yhä noin kolmen miljoonan euron arvosta.
Hirvien ohella taimikoissa mellastivat pienetkin nisäkkäät. Myyrät olivat tihutöissä talvella 2002-2003 eniten Länsi- ja Keski-Suomessa.
Jo vuonna 2002 alkanut ja pitkälle viime kesään jatkunut kuivuus koetteli puolestaan rannikkoseutuja, jossa vedenpuutteesta kärsivät etenkin kalliomänniköt.
Puiden terveys ennallaan
Koko maan seurantatulosten mukaan havu- ja lehtipuiden yleistä terveydentilaa kuvaava harsuuntumisaste pysyi vuonna 2003 muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen harsuuntuminen oli männyllä 9,4, kuusella 18,5 ja lehtipuilla 11,6 prosenttia.
Sienituhoja esiintyi vähemmän kuin edellisvuonna. Männynversosurma laantui ja tuhoja ilmoitettiin enää vain vähäisiä määriä lähinnä Etelä-Savosta ja Lapista. Ruostetaudeista yleisin oli kuusensuopursuruoste, joka värjäsi kuusikoita etupäässä vyöhykkeellä Savo-Etelä-Pohjanmaa.
Aikaisempien vuosien myrskynkaadot aiheuttivat pienialaisia hyönteisten seuraustuhoja ja monen neulas- ja lehtituholaisen ilmoitettiin aiheuttaneen vaurioita jonkin verran edellisvuotta enemmän, mutta yleisesti hyönteistuhot jäivät viime vuonna vähäisiksi.
Lapissa tunturimittarit saivat aikaan huomiota herättävää jälkeä Käsivarren alueella ja Tenojoen laaksossa toukkien kaluttua tunturikoivikoita paljaiksi paikoitellen.
Tunturimittarille
talvi otollinen
Tulevana kesänä Lapin koivikkotuhojen uskotaan edelleen jatkuvan ja jopa paisuvan, sillä alustavien tutkimusten perusteella mittariperhosten munat selvisivät talvesta hyvin, koska kovat pakkaset jäivät vähiin.
"Kolarista otetuista näytteistä on selvinnyt, että munintaa tapahtui syksyllä reippaanlaisesti ja kasvatuksessa munista on kehittynyt elinkelpoisia toukkia. On selvää, että ainakin paikoitellen tunturikoivujen puhtaaksi syöntiä tulee tapahtumaan viime kesän tapaan", tutkija Antti Pouttu toteaa.
Käsivarressa tunturimittarit riehuivat viime kesänä eniten Ropinsalmen ja Muotkatakan välillä. Kilpisjärven seudulla oli rauhallisempaa, mutta Norjassa violetin värisinä kaukomaisemassa erottuvia kaluttuja koivikoita oli taas enemmän.
Metlan Kilpisjärven alueen puistomestari Kuisma Ranta kertoo mittariperhosia olleen syksyllä ilmassa jopa lumisateen lailla, joten puitteet mittaritoukkien joukkoesiintymiselle ovat olemassa.
"Mielenkiintoiselta näyttää. Lopullisesti tilanne selviää hiirenkorvien aikaan. Pian lehtien puhjettua toukat niihin iskevät."
Antti Poutun mukaan tunturikoivut selviävät hyvin yhden kesän hyökkäyksistä ja kuoltuaankin puut sinnittelevät hengissä juurivesoja kasvattamalla. Mutta jos porot ahmivat vesat saman tien, tuhosta voi koitua tunturimaisemaan pitkäaikaisempiakin vaikutuksia.