Kelit ovat, jälleen kerran, olleet poikkeuksellisia. Pohjois-Suomessa on tässä suhteessa päästy vähällä. Ilma on ollut tammikuiseksi leutoa, mutta sen verran pakkasen puolella, että lumi on psynyt maassa ja talvi näyttää talvelta. Tosin jäät eivät kanna, ja veden korkeuksia on ollut huolestuneena mittailtu myös Perämeren rannalla.
Hieman etelämpänä Suomessa asiat ovat jo toisin. Joulukuu ja tammikuun alku ovat tienneet vesisateita ja myrskyjä, jopa hirmumyrskyjä. Suomenlahti on tulvinut kaduille ja kellareihin. Baltiassa mitään vastaavaa ei ole nähty sukupolviin. Eteläistä Ruotsia on pyyhkinyt myrsky toisensa jälkeen kaataen puita ja katkoen teitä ja sähkölinjoja. Ihmishenkiä on menetetty Britanniassa ja Tanskassa.
Kaikki tämä vastaa pitkälti sitä, mitä kasvihuoneilmiön on tiedetty aiheuttavan. Kyse ei ole vain ilmaston lämpenemisestä, vaan myös erilaisten ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. On kaikki syyt varautua siihen, että nyt nähdyt epätavalliset ilmat eivät jää poikkeuksiksi.
Oslossa toimivan YK-yliopiston tutkijaryhmä varoitti perjantaina, että rannikkokaupunkien on varauduttava paljon nykyistä paremmin hyökyaaltojen ja myrskyjen nostamiin tulviin. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on nostamassa merien pintaa. Tutkijat tarkoittivat Shanghain ja Los Angelesin kaltaisia suurkaupunkeaja, mutta äskeiset uutiskuvat Helsingistä ja Pärnusta puhuvat nekin puolestaan.
Pohjois-Suomi on toistaiseksi säästynyt isoilta koettelemuksilta, mutta paikallisten pelastusorganisaatioiden on aihetta laatia suunnitelmia myös sellaisiin tilanteisiin, joita kukaan ei muista aiemmin koetun. Sähkön jakelu ja kulkuyhteydet voivat kärsiä suuriakin vaurioita. Vesi voi tulvia keskellä talvea.
Kaikki tämä osaltaan kiirehtii myös kansainvälisten neuvottelujen aloittamista Kioton ilmastosopimuksen jälkeiseksi, entistä kattavammaksi järjestelyksi. Joulukuussa Buenos Airesissa pidetty ministerikokous ei juuri päässyt eteenpäin, sillä Yhdysvallat ja eräät muutkin maat vastustavat puheita mistään uusista sitoumuksista. Aivan umpikujassa ei kuitenkaan olla, vaan prosessi jatkuu toukokuussa Bonnissa.
Sopimuksilla muutosta voidaan kenties hidastaa, mutta ei enää pysäyttää. Tällä hetkellä on vain otettava vastaan se, mitä tulee. Eteläisen Suomen ja etenkin Ruotsin talvessa monet tuhannet kotitaloudet ovat joutuneet harjoittelemaan, millaista on elää tunti- ja jopa päiväkaupalla ilman sähköä, puiden kaatuillessa ympäriltä.
paakirjoitus@kaleva.fi