Kun 130 000 asukkaan kaupungin perusterveydenhuolto painetaan kokonaan uuteen muottiin, olisi ihme, jos muutos nieltäisiin ilman vastarintaa. Tällaista ihmettä ei koettu Oulussakaan, jossa muun muassa terveysasemat ovat nyt osa uutta tilaaja--tuottaja-rakennetta.
Oulun terveysasemilla ollaan nyt tilanteessa, jossa joukko vastaavia lääkäreitä on vetäytynyt tehtävistään: kuka jatko-opiskelemaan, kuka kaupungin organisaatiossa toisiin tehtäviin, kuka yksityiselle puolelle. Kokeneiden lääkärien lähtö iskee suonta asemien arjessa, mutta toistaiseksi kukaan heistä ei ole sanoutunut virastaan irti. Se kertoo, ettei kyse sittenkään ole voittamattomasta kriisistä.
Toisiin toimiin siirtymisten syynä on lääkärien mukaan tyytymättömyys nykyiseen johtamisjärjestelmään sekä vastaavien lääkärien uusien työnkuvien epäselvyys. Toive selkeästä työnkuvasta ja omien töiden hallinnasta on ymmärrettävä ja oikeutettu. Jos osapuolet, siis lääkärit ja palvelutuotannon viranhaltijajohto, vain ovat valmiita tämän kohdan avoimesti ja perusteellisesti selvittämään, on kumma, jos ratkaisua ei löydy.
Tilanne hankaloituu, jos mukaan sotkeutuu arvovalta- ja periaatekysymyksiä. Nyt niitä on valitettavasti mukana, ja se on tulehduttanut kiistaa turhan päiten. Terveysasemille on tullut uusiksi viranhaltijoiksi palveluesimiehiä, joilla ei ole lääkärin koulutusta. Vastaavat lääkärit kokevat sen varpailleen astumisena. He kelpuuttaisivat johtotehtäviin ja myös hallinnollisiin töihin vain lääkäreitä.
Ulkoapäin on vaikea ymmärtää, miksi lääkärin koulutuksen saaneiden henkilöiden pitäisi tehdä sellaisia rutiininomaisia hallintotöitä, jotka on mahdollista delegoida pois. Mitä enemmän lääkärit ehtivät käyttää aikaansa varsinaiseen potilastyöhön, sitä parempi se on kaupunkilaisten kannalta. Palveluesimiehet kieltämättä luovat palvelurakenteeseen uuden byrokratiaportaan. Jos lopputuloksena kuitenkin on sujuvampi toiminta terveysasemilla, muutos on perusteltu. Lopulliset arviot tästä voi kuitenkin tehdä vasta tuonnempana.
Julkinen kiistely olisi saatava päättymään jo siksi, että eripuraiselta näyttävä organisaatio ei houkuttele uutta väkeä. Oulun terveyskeskuksissa on nyt muutaman omalääkärin vaje. Monessa paikassa menee kuitenkin vielä paljon huonommin. Esimerkiksi Tampereella on täyttämättä 30 virkaa sadasta.