Varpunen on käymässä yhä harvinaisemmaksi Suomessa. Suomen lajien uhanalaisuus 2000 -raportti pitää varpusta selvästi uhanalaisena ja luokittelee sen silmälläpidettäväksi.
Emeritusprofessori Pekka Nuorteva pitää varpuskadon syynä myrkkyjen ja mikrobien yhteisvaikutusta.
"Yhden selvän syntipukin etsiminen ja luuloteltu löytäminen johtaa herkästi saasteiden aliarviointiin", Nuorteva kirjoittaa Suomen Luonto -lehdessä huhtikuussa.
Nuorteva muistuttaa, etteivät kadmiumin ja lyijyn tapaiset myrkyt pysty tappamaan linnunpoikasia eivätkä sairauksia aiheuttavat mikrobit pysty iskeytymään terveisiin lintuihin.
"Toisiinsa yhtyneinä myrkyt ja mikrobit sitä vastoin saavuttavat tappotehon", hän kirjoittaa.
Nuortevan mielestä luontoon joutuneiden saastemyrkkyjen merkitystä aliarvioidaan selvästi. Aineiden myrkyllisyyden määrittämisessä käytettävät standardoidut testit eivät kerro luonnoneläinten todellista altistumista myrkyille.
"Standardien vaatimuksiin kuuluu nimittäin, että koe-eläimet ovat tiettyä rotua, hyvin ruokittuja, terveitä ja loisettomia. Vaaditaan myös, ettei koe-eläimiä testin aikana altisteta kylmyydelle, kuumuudelle, sateelle, melulle eikä pedoille."
Nuorteva muistuttaa, että luonnoneläimet ovat usein sairaita ja nälkäisiä. Niitä vaivaavat loiset ja uhkaavat pedot. Ne ovat alttiina melulle, helteille, pakkasille, sateille ja tuulille.