Neljä päivää Rovaniemellä arktisen ympäristön ja ihmisten tilaa pohtinut 300 asiantuntijan joukko vetoaa valtioiden päättäjiin, jotta ympäristömyrkkyjä koskevat kansainväliset sopimukset pantaisiin täytäntöön viipymättä. Varsinkin elohopeapäästöjen rajoittamiseen tulisi paneutua heti, koska sopimusten vaikutukset ympäristössä näkyvät vasta vuosikymmenien kuluessa.
Arktisen neuvoston vuonna 1991 käynnistämä ympäristön ja ihmisten terveyden seurantaohjelma AMAP julkaisi Rovaniemellä toisen ympäristöraporttinsa, joka vahvisti tutkijoiden aiemmat oletukset: ympäristömyrkyt muualta maailmasta kertyvät arktiseen luontoon, elohopea jopa odottamattoman tehokkaasti. Joillakin alueilla vaikutukset näkyvät myös ravintoketjun huipulla olevien eläinlajien ja ihmisten terveydessä.
Yleiskuva tilanteesta on nyt selvillä, ja johtopäätösten teko jää Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenmaan hallituksille ja kansojen yhteisölle laajemminkin. Ympäristömyrkyt eivät tunne rajoja. Esimerkiksi elohopeapäästöistä merkittävä osa tulee Aasian pienvoimaloiden ja asuntojen hiilenpoltosta.
Ensimmäisenäi tutkijoiden suositukset saavat eteensä Arktisen neuvoston ulkoministerit, jotka kokoontuvat Saariselällä ensi viikolla.
"Ellemme tee mitään nopeasti, päästöjen vaikutukset arktisen alueen ihmisten elämässä kärjistyvät tulevaisuudessa", huomauttaa AMAP-ohjelman puheenjohtaja Helgi Jensson.
Laajat sopimukset
ainoa tie parempaan
Kansainväliset sopimukset ympäristömyrkkyjen päästörajoituksista ovat joskus tuskallisen hidas, mutta jokseenkin ainoa keino nykytilanteen parantamiseeni.
Paljolti AMAP-ohjelman ansiosta pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä (POP) koskeva sopimus saatiin lisättyä YK:n Euroopan talouskomission alaiseen, ilmansaasteiden kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen vuonna 1998. Venäjä ei kuitenkaan ole sitä allekirjoittanut, ja ratifiointikin puuttuu kolmelta AMAP-maalta.
YK:n ympäristöohjelman alaisuudessa saatiin aikaiseksi myös maailmanlaajuinen POP-yhdisteitä koskeva Tukholman sopimus vuonna 2001. Siltäkin puuttuu yhä monien keskeisten maiden, muun muassa Yhdysvaltojen ja Venäjän ratifiointi.
Erityisongelmaksi on noussut elohopea, jonka päästötilannetta ollaan vasta maailmanlaajuisesti arvioimassa YK:n ympäristöohjelman UNEPin viimevuotisen päätöksen nojalla. Sitovien, tehokkaiden sopimusten saaminen elohopaongelman hillitsemiseen voi olla vuosien päässä.
Euroopan talouskomission alaiseen kaukokulkeutumien yleissopimukseen lisättiin elohopaa, lyijyä ja kadmiumia koskeva osio jo vuonna 1998, mutta sekin on vielä pelkkä paperi. Venäjä ei ole sitä allekirjoittanut, ja vahvistus on vasta kymmeneltä valtiolta. Sopimus astuu voimaan, kun 16 valtiota on sen ratifioinut.
Seurantaa jatkettava
entisellä teholla
AMAP-ohjelma suosittelee lyijypitoisen bensiinin käytön lopettamista ja lyijyhaulien käytön kieltämistä koko arktisella alueella. Myös jatkuvaa ympäristöseurantaa koko alueella on jatkettava vähintään entisellä teholla.
Grönlannin lumen platina-, palladium- ja rodiumpitoisuudet ovat kasvaneet nopeasti jo pitkään, ja tiedot niiden myrkyllisyydestä ja kertymisestä ympäristöön ovat vielä puutteellisia. Näitä aineita käytetään autojen katalysaattoreissa.
Arktisesta ilmasta ja eliöstöstä on löydetty myös aineita, jotka eivät sisälly nykyisiin POP-sopimuksiin. Niidenkin pitoisuudet saattavat tutkijoiden mukaan lähestyä jo tasoa, joka edellyttää toimenpiteitä.
Vaikka ympäristömyrkyt kertyvät arktisen alueen ihmisiin pääasiassa ravinnon kautta, varoittaa AMAPin puheejohtaja Helgi Jensson hätiköidyistä ratkaisuista. Nykyistä ruokavaliota ei ole vielä syytä mullistaa. "Edut alueen perinteisen ruoan syömisestä ovat yhä suuremmat kuin siitä aiheutuvat riskit. Äitien on myös parempi jatkaa rintaruokintaa kuin etsiä korvikkeita", hän korostaa.