Kempele Myötätuulessa otetaan ensimmäisiä, mutta ei suinkaan varovaisia arjen askeleita eteenpäin. Heinäkuun alusta asti Myötätuuli on ollut kymmenen mielenterveyskuntoutujan koti Kempeleessä. Paikka ei ole metsän keskellä pois uteliaiden silmistä tai korkean aidan ympäröimä, vaan melkein Kempeleen ydinkeskustassa palolaitoksen takana.
Merimajakan toimialajohtaja Harri Talman kertoo, että vastustajia tai kyräileviä kuntalaisia ei ole juuri näkynyt tai kuulunut.
"Avoimien ovien päivää emme kuitenkaan vietä. Tämä on meidän asukkaidemme koti. Kuka nyt omaan kotiin haluaisi vieraita ihmisiä pällistelemään. Kun olen paikalla, tutustumaan saa tulla", Talman viestittää kuntalaisille ja lähinaapureille.
Ennakkoluulot tiukassa
Kun Merimajakka ja Kempeleen kunta etsivät mielenterveyskuntoutujille kodin paikkaa Kempeleestä, ensimmäisenä mietittiin Santamäkeä. Kuitenkin Santamäen alueen asukkaiden voimakas vastustus pakotti kuntaa hakemaan toista sijoituskohdetta. Se löytyi Ristisuolta.
"Kitkaa syntyi, kun tieto Merimajakan Myötätuuli-hankkeesta vuoti lehdistölle ennen aikojaan. Merimajakan muu toiminta sekoitettiin Myötätuulen toimintaan ja kuntalaiset olettivat, että naapuriksi tulee huumehörhöjä. Näin ei tietenkään asian laita ollut", selvittää Talman vuoden 2002 tilannetta.
Päälle kaatuvaa vastustusta Myötätuulta kohtaan ei ole kuntalaisten tai lähinaapuruston taholta sittemmin kuulunut.
Pois sairaalasta
Merimajakan tytäryhtiöt, kuten Myötätuuli, tarjoavat päihdekuntoutus- ja asumispalveluja sekä toimivat lisäresurssina ja kumppanina jo olemassa olevien viranomaistahojen ja päihdepalvelutuottajien kanssa. Myötätuulen tapauksessa yhteistyökumppani on Kempeleen kunnan sosiaali- ja terveystoimi; Merimajakka tarjoaa puitteet ja Kempeleen kunta maksaa ostamistaan palveluista.
Työntekijöitä Myötätuulessa on seitsemän: sosionomeja, puuseppä, psykiatrian sairaanhoitaja. Lisäksi lokakuun alussa Kempeleen kunnassa aloitti ensimmäinen psykiatri, joka on myös Myötätuulen käytettävissä.
Asuminen on palvelumuoto, millä mielenterveyspotilaat saadaan Talmanin mukaan pois sairaalasta.
"Vähä kerrallaan koulutuksen ja työn kautta Myötätuulen asukkaat kuntoutetaan omaan elämään ja yhteiskuntaan", kiteyttää Talman Myötätuulen toiminta-ajatusta.
Ei säilytyspaikka
Myötätuuli ei ole kuntoutujilleen pistäytymispaikka, mutta ei myöskään säilytyspaikka.
"Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, ensimmäiset kuntoutujat koettavat omia siipiään kahden, kolmen vuoden päästä", Talman kertoo.
"Missään tapauksessa Myötätuuli ei ole mielenterveyspotilaiden säilytyspaikka. Jokaiselle asukkaalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, minkä mukaan eletään ja toimitaan. Täältä lähdetään seuraavaksi toteuttamaan omaa elämää, mutta paineita emme halua lisätä liian aikaisella kotiuttamisella", selvittävät Talman ja sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva Maarit Valkama Kempeleen kunnasta.
Lisää Myötätuulia
Kuntoutuksen sisältö lähtee Talmanin mukaan siitä, mitä taitoja asukkaat tarvitsevat selviytyäkseen omassa kotona. Rahan käyttö, hygieniasta huolehtiminen, ruoan valmistus, siivous, pyykkäys.
Näistä toiminnoista lähdetään liikkeelle ja edetään pikkuhiljaa. Kun arki luistaa, vasta sitten mietitään koulutusta tai työpaikkaa.
Myötätuuli on vaihtoehto kalliille sairaalahoidolle, mutta myös vakiintuva kuntoutus- ja hoitomuoto mielenterveyspotilaille.
Valkama on varma, että Myötätuulen tapaisia mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikköjä tarvitaan kahden, kolmen vuoden päästä Kempeleessä yksi lisää ja koko maassa useita.