Ericssonilla, ruotsalaisten Nokialla, on jo ajat sitten sanottu hyvästit kännyköille.
Eikä niitä ikävöidä. Vanhoja puhelimia korkeintaan esitellään vieraille hupaisina esimerkkeinä takavuosien keksinnöistä: mitä suurempi, sitä hauskempi.
Ericssonin bisnes perustuu nyt langattomasti toimiviin laitteisiin, koneisiin ja antureihin. Datan käyttö lisääntyy vauhdilla.
Visioita verrataan rautatien ja puhelimen käyttöönottoon.
Liikkuvan netin ansiosta päällimmäisenä on hirmuinen tulevaisuudenusko.
Ongelmia Ericssonillakin on ollut, mutta tällä hetkellä sen hallussa on noin puolet maailman verkkoliiketoiminnasta. Työntekijöitä on yli satatuhatta.
Ericsson on kuin uuden Nokian eli siihen jääneen verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networksin, NSN:n, kopio. Ne ovat toistensa pahimmat kilpailijat.
Toisaalta NSN:llä on yhtä suuret mahdollisuudet kuin Ericssonilla, ehkä jopa paremmat.
NSN on hyvässä iskussa. Oulussakin se on 2 200 työntekijällään kaupungin suurin yksityinen työnantaja.
Juuri Ouluun on myös tulossa jotain, mitä Tukholmassa ei ole.
Kaupungin kärkihankkeeksi nostettu Kontinkankaan kampus voisi onnistuessaan olla hyvinvointiteknologian edelläkävijä maailmassa. Samaan pakettiin on tulossa poikkeuksellisen suuri kokonaisuus terveysalan tutkimusta, koulutusta ja hoitoa.
Lainkaan liioittelematta se voisi olla maailman paras ympäristö testata ja pilotoida terveysteknologian innovaatioita.
Osaajia, toimitiloja, yhteistyökykyä ja alalla menestyneitä yrityksiä Oulun seudulla jo on.
Ericsson kehittelee Tukholmassa hiilidioksiditonta satamaa. Uusi Nokia voisi olla Oulussa mukana kehittämässä langatonta sairaalaa. Jotainhan se kaupasta saaduilla miljardeilla tekee.
Langatonta teknologiaa hyödynnetään jo nyt kuumeisesti terveysteknologiassa. Sinänsä jonkin varsin yksinkertaisen asian ympärille voidaan rakentaa hyvin monia erilaisia bisneksiä.
Ja se on sellaista liiketoimintaa, jolla on myös vientiä. Viime vuonna terveysteknologiaa vietiin Suomesta liki kahdella miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuoteen oli 25 prosenttia. Terveysteknologia on noussut toiseksi suurimmaksi korkean teknologian viejäksi telekommunikaation jälkeen.
Jo nykyisen langattoman teknologian avulla voidaan siirtää potilaasta mitattua tietoa sairaalan potilastietojärjestelmiin.
Vielä laajempia näkymiä avautuu, jos potilaan mittaamisessa ja tiedonvälityksessä voidaan käyttää normaalia älypuhelinta tai tablettia.
Onnettomuustapauksissa tieto siirtyisi tien päältä ensihoitajalta langattomasti sairaalaan, josta saadaan heti neuvot oikeaan hoitoon.
Diabetestä sairastavan ei tarvitsisi käydä sairaalassa mittaamassa veren sokeripitoisuutta. Tieto välittyisi suoraan kotoa.
Mahdollisuuksia riittää.
Potilaan aikaa ja vaivaa säästyy, samoin terveydenhoidon vaatimaa työtä ja rahaa.
Langattomasta sairaalasta on Oulussa jo valmiit pohjat.
Kymmenen vuotta sitten päättynyt Wireles Hospital -hanke on asiantuntijan mukaan edelleen täysin käypää tavaraa, joka voitaisiin päivittää uusilla hankkeilla nykypäivään. Kyseessä oli täysin oululainen projekti, jossa olivat mukana yliopistollinen sairaala, diakonissalaitos, yliopisto ja joukko alan yrityksiä.
Monta hankkeen aikana syntynyttä innovaatiota on edelleenkin käytössä Oysissa erityisesti sen avohoitotalossa. Myös alan yritykset hyötyivät siitä.
Uuteen Nokiaan jää vanhan Nokian patenttisalkku, joka on maailman vahvimpia. Tekesin Innovation Mill -ohjelmassa on jo nyt mahdollisuus hyödyntää Nokian ja NSN:n patentteja uuden liiketoiminnan löytämiseksi. Ohjelmaan on paketoitu myös rahoitusta.
Ehkä sieltäkin löytyisi jotain, josta syntyisi langattomaan sairaalaan kaupallisia tuotteita.