Poliisijohtaja Jarmo Toivanen sisäministeriöstä pitää mahdollisena, että myös Suomessa voi piileskellä sotarikollisia tai sotarikoksista epäiltyjä.
Ruotsissa sotarikollisten jahtaamista varten perustetaan erikoisyksikkö keskusrikospoliisin alaisuuteen. Toivasen mukaan meillä erityisen tutkintaryhmän perustamisesta ei ole keskusteltu. Kyseisten rikosten selvittely on Suomessa keskusrikospoliisin vastuulla.
KRP tutkii parhaillaan tapausta, jossa Suomessa asuvaa ruandalaismiestä epäillään joukkotuhonnasta Ruandan kansanmurhan yhteydessä vuonna 1994. Esitutkinta on suomalaisittain poikkeuksellinen.
"Totta kai niitä (sotarikoksista epäiltyjä) voi kaikissa EU-maissa piileskellä. Eihän näiden henkilöiden taustoja ole pystytty niin tarkoin selvittämään varmaankaan, ettei se olisi mahdollista", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
"Onhan meillä tämä Ruanda-tapaus nyt esimerkkinä", hän jatkaa.
Ruotsissa langetettu yksi tuomio
Eri arvioiden mukaan Ruotsissa piilottelisi muutamasta sadasta jopa noin tuhanteen sotarikoksiin syyllistynyttä. Toistaiseksi kuitenkin vain yksi epäilty on saatu oikeuteen asti ja tuomituksi.
Ruotsi on vuosien saatossa ottanut vastaan kymmeniä tuhansia pakolaisia maailman kriisikeskuksista Balkanilta, Afganistanista, Irakista, Ugandasta, Ruandasta, Kongosta, Sierra Leonesta ja Somaliasta.
Oletuksena on, että pakolaisten joukossa on tullut myös väkeä, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Osan arvioidaan saaneen turvapaikan, ja joidenkin uskotaan piileskelevän maassa laittomasti. Poliisijohtaja Toivanen pitää mahdollisena, että myös Suomessa näin on voinut tapahtua.
"Se on täysin mahdollista."
"Kyllähän Suomessa on sellaisia henkilöitä, joita ei tiedetä täällä olevankaan virallisesti. Mutta ongelma ei ole varmasti samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa. Me olemme siinä mielessä vielä paremmassa asemassa."
Jotain Suomen ja Ruotsin ongelmien erilaisuudesta kertoo se, että naapurimaassa poliisilla on käynnissä joitakin kymmeniä esitutkintoja epäillyistä sotarikoksista.
Tulijoita maahan on ollut selvästi Suomea enemmän.
Turvapaikanhakijoilta puuttuvat asiakirjat
Turvapaikkakriteerien täyttymistä tutkitaan kunkin turvapaikanhakijan osalta Suomessa yksilöllisesti. Viranomaisilla on velvollisuus selvittää myös sitä, onko turvapaikanhakija syyllistynyt mahdollisesti esimerkiksi juuri sotarikoksiin.
Ulkomaalaisviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo ongelmana olevan sen, ettei turvapaikanhakijoilla ole useinkaan asiakirjoja. Siksi henkilöllisyyden selvittäminen on erittäin hankalaa.
Virastossa tehdään Revon mukaan koko ajan päätöksiä myös hakijoille, joiden henkilöllisyys on täysin varmistamatta ja perustuu ainoastaan hakijan omaan ilmoitukseen.
Revon mukaan hän ei voi vakuuttaa sataprosenttisesti, etteikö turvapaikkamenettelyssä luvan saaneiden henkilöiden joukossa olisi sellaisia, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin.
"Sataprosenttista varmistumiskeinoa ei ole."