Samaan aikaan, kun Iin, Kuivaniemen ja Yli-Iin kuntia ollaan yhdistämässä, suunnitellaan myös niiden seurakuntien yhdistämistä.
Seurakuntien yhdistäminen toteutunee siinäkin tapauksessa, että kunnat päättävät pysyä itsenäisinä. Jos taas kunnat liittyvät yhteen, antaa se vauhtia myös seurakuntien liitokseen, sillä lain mukaan niillä tulee silloin olla yhteinen talous.
Taustalla on tuomiokapitulin Kuivaniemelle ja Yli-Iille antama kehotus pyrkiä yhteistyöhön Iin kanssa.
Siihen taas on antanut aiheen Kuivaniemen ja Yli-Iin seurakuntien heikkenevä taloudellinen tilanne ja toisaalta kirkkohallituksen halu vähentää seurakunnille myönnettäviä avustuksia. Asiasta huomautetaan tuomikapitulin yhteistyöraportissa.
Kuivaniemestä ja Yli-Iistä kappeliseurakuntia
Iin ja Kuivaniemen seurakuntien osalta yhdistyminen näyttää jo varmalta, mutta Yli-Ii empii ja odottaa kunnan ratkaisua kuntaliitoksesta. Yli-Iin seurakunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin huomattavasti heikompi kuin Kuivaniemen.
Kuivaniemen ja Yli-Iin seurakunnat liittyisivät Iihin kappeliseurakuntina. Se tarkoittaa, että ne olisivat osa Iin seurakuntaa, mutta säilyttäisivät tietyn toiminnallisen itsenäisyyden. Hautauksiin, vihkimisiin ja muihin normaaleihin kirkollisiin toimituksiin liittyvät virastoasiat hoidettaisiin kuitenkin pääasiassa Iin kautta, joskin palvelupäivät ja palvelupisteet säilyisivät myös Kuivaniemellä ja Yli-Iissä.
Nykyisistä Kuivaniemen ja Yli-Iin kirkkoherroista tulisi kappalaisia, jotka ovat vakinaisia pappeja. Jumalanpalveluksia on tarkoitus pitää entiseen tapaan, joskin niiden alkamisaikoja saatetaan joutua sovittelemaan.
Yhdistetyn seurakunnan ainoana kirkkoherrana toimisi Iin nykyinen kirkkoherra Tapani Ruotsalainen. Hänen mielestään yhdistämisestä olisi ainakin se hyöty, että seurakuntien voimavaroja voitaisiin käyttää joustavasti. Iin väkiluku kasvaa melkein sadalla vuodessa ja se lisää työmäärää, kun vastaavasti pienemmissä seurakunnissa väki vähenee.
Toisaalta liitos väistämättä rasittaisi Iin seurakuntaa taloudellisesti. Nyt Iin seurakunta on kolmikosta ainoa, joka tulee omillaan toimeen ja jonka talous on itse asiassa hyvässä kunnossa. Näin siitä huolimatta, että seurakunta on viime vuosina korjannut sekä seurakuntatalonsa että kirkkonsa.
Suuri investointi tulee olemaan myös uusien urkujen hankinta parin vuoden päästä.
Jos kirkkohallitus ei jatkossa myönnä pienille seurakunnille avustuksia entiseen tapaan kuten tuomiokapitulin raportissa huomautetaan, jää Kuivaniemen ja Yli-Iin seurakuntien toiminnan kustantaminen Iin vastuulle.
Säästöjä ei luvassa ainakaan heti
Ainakaan alkuvaiheessa toiminnan karsimisesta ei synny säästöä, sillä yhdistämisen jälkeen kaikilla tulee olla samat edut kuin ennenkin, eikä henkilökunnan määrä vähene.
"Tässä vaiheessa ei ole sen tarkemmin mietitty, miten toimitaan. Tietenkin on mahdollista, että toimintaa pysytään järkeistämään ja siitä syntyy säästöjä", arvioi Ruotsalainen.
Seuraavaksi asiaa käsitellään ensi keskiviikkona Iin kirkkovaltuustossa ja mahdollisesti sen jälkeen Kuivaniemen ja Iin osalta tuomiokapitulissa ja edelleen kirkkohallituksessa. Yli-Ii tulee perässä, jos siellä päätetään liittyä mukaan. Tavoite yhdistymisen ajankohdaksi on sama kuin kuntien liitoksessa eli heti vuoden 2007 alussa.
