Kohun hieman laannuttua Fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen optiomiljoonien ympärillä myös toisen valtioon vahvasti liitetyn yrityksen kannustepalkkio-miljoonia on päästy hämmästelemään julkisuudessa. Rautaruukin korkein johto on heinäkuisen jaon jälkeen saanut kolmessa vuodessa isot rahat, yhteensä 75 miljoonan euron suuruiset kannustepalkkiot.
"Oho, saivatpa paljon rahaa, taitaa olla yleisin ensireaktio, kun lukee asiasta uutisen aamukahvipöydässä", pohtii kannustepalkkiojärjestelmien asiantuntuja Alexander Corporate Finance Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Kopra.
Vuodesta 1994 valtaosan suomalaisten pörssiyhtiöiden kannustepalkkiojärjestelmistä rakentanut Yrjö Kopra tietää myös lukijan seuraavan reaktion: summa on niin suuri, että "kohtuuton sen täytyy olla".
Kopra pitää hyvänä asiana, että julkisuudessa käsitellään pörssiyhtiöiden asioista avoimesti myös kannustepalkkiojärjestelmiä. Ne on tarkoitettu johdon sitouttamiseksi yrityksen menestyksen turvaamiseksi ja omistaja-arvon kasvattamiseksi, "eli äärimmäisen tärkeästä asiasta silloin keskustellaan".
Toistaiseksi hienoimpana esimerkkinä kansan suussa happamien optioiden toimivuudesta Yrjö Kopra pitää Nokian 1990-luvulla käyttöön ottamaa kannustinjärjestelmää. Optioiden ehdot liimasivat tehokkaasti parhaat osaajat yritykseen juuri silloin, kun heitä tarvittiin maailmanvalloitusta tekevässä suomalaisessa kännykkäyrityksessä.
Rautaruukissa on tällä hetkellä kaksi, osittain päällekkäin juoksevaa kannustinpalkkiojärjestelmää. Niistä yhtiö on maksanut vajaalle sadalle korkeimman johdon edustajalle kolmen vuoden aikana osakepalkkioina noin 30 miljoonaa euroa ja noin 45 miljoonaa euroa niistä saajilleen koituneiden verojen maksamiseksi.
Jos lukuja ja niistä yhteenlaskulla saatavaa 75 miljoonan euron summaa tarkastellaan irrallisena, suuria summiahan ne ovat, Yrjö Kopra pohtii. Yrjö Kopra näkee, että saadakseen herättäviä otsikoita ja puhuttelevia juttuja media monesti pelkistää sanomaansa ja niin hän on havainnut sen tekevän muun muassa juuri optioiden ja muiden kannustinpalkkioiden kohdalla.
Suurilta tuntuvien optioiden ja muiden kannustimien arvioimiseksi ja hahmottamiseksi tietysti pitäisi kertoa se, mistä hyvästä niitä on jaettu ja saatu, Yrjö Kopra painottaa.
Hän suhteuttaisi optiot ja muut kannustimet ensisijaisesti yrityksen arvonnousuun. Esimerkiksi pörssiyhtiöllä siihen, miten yrityksen pörssiarvo on tiettynä aikana kehittynyt, koska tästä omistajalle tärkeimmästä asiasta järjestelmillä halutaan palkita työntekijöitä. Pörssikurssi sisältää menneen kehityksen lisäksi sijoittajien yrityksen tulevaisuuteen lataamat odotukset.
Oma merkityksensä Yrjö Kopran mukaan on myös sillä, miten olosuhteet ovat vaikuttaneet yrityksen menestykseen.
Fortumin johdon oikeutta optioihin on vähätelty energian hinnan voimakkaalla nousulla. Arvostelijat ovat närästelleet sitä, että yritys on vaurastunut johdon tarvitsematta paljonkaan ponnistella sen menestyksen eteen. Rautaruukin huikean menestyksen takana on taas muistutettu olevan Kiinan raju investointitahti, joka imee terästä koko maailmasta ja nostaa sen maailmanmarkkinahintaa.
"Minä en tiedä yhtään yritystä, johon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset eivät vaikuttaisi. Jos yritysten olosuhteissa tapahtuvia muutoksia ei haluta hyväksyä, ei minkäänlaisia tulospalkkausjärjestelmiä voitaisi käyttää", Kopra sanoo.
"Mutta on mahdoton eritellä sitä, mikä on toisaalta olosuhteiden muutoksilla ja toisaalta johdon toimilla on yrityksen menestymiseen", Yrjö Kopra pohtii.