Pienituloinenkin veronmaksaja on Suomessa paljon tiukemmalla kuin muissa Euroopan maissa, ilmenee Veronmaksajain keskusliiton tuoreesta palkkaverovertailusta.
Veronmaksajain tutkimuksen esimerkkilaskelmassa pienituloisena pidetään runsaan 18 000 euron vuosituloja. Pienituloinen maksaa Suomessa vuosituloistaan veroa 25,5 prosenttia, kun muiden Euroopan maiden kansalaiset pääsevät puolitoista prosenttiyksikköä alemmilla veroilla.
Jos vertailuun otetaan mukaan läntisten teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n jäsenmaat, ero Suomen verotukseen kasvaa lähes kolmeen prosenttiyksikköön, Suomen tappioksi.
"Pienipalkkaisten verotus on Suomessa toki lähempänä muiden Euroopan maiden keskiarvoa kuin Suomen keski- ja isotuloisten verotus. Pienipalkkaisten muita maita kovempi verotus vaikuttaa työn hintaan ja siten suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn", varoitti Veronmaksajain pääekonomisti Jaana Kurjenoja esitellessään keksiviikkona järjestönsä palkkavertailua.
Kurjenojan mukaan Suomen verotus alkaa purra tosissaan jo keskipalkkaisten verotuksessa eli noin 28 000 euron vuosituloissa.
Keskipalkkainen suomalainen työntekijä maksaa palkankorotuksestaan veroa lähes 47 prosenttia, kun mannereurooppalainen kollega pääsee noin kuusi prosenttiyksikköä pienemmällä verolla.
"Suomen verotus on kireää jo matalilla tulotasoilla, mutta ankaraksi se muuttuu jo keskipalkkaisilla ihmisillä. Kun keskipalkkainen ihminen maksaa palkankorotuksestaan lähes puolet veroa, niin siinä Suomi on erityisen kilpailukyvytön kaikkiin muihin maihin verrattuna", painottaa Kurjenoja.
Työnantajamaksuissa Suomi ei enää sijoitu kansainvälisen vertailun yläpäähän eli kovimpien maksujen sarjaan.
Suomen työnantajamaksut suhteessa bruttopalkkaan ovat pienituloisella työntekijällä vajaa 24 prosenttia. Huipulla komeillee Ranska 51,2 prosentin työnantajamaksullaan. Vertailun toisessa päässä on Australia, jossa pienipalkkaisesta työntekijästä ei tarvitse maksaa lainkaan työnantajamaksua.
Pääekonomisti Kurjenoja ja Veronmaksajain toimitusjohtaja Teemu Lehtinen myöntävät, että Suomessa on laskettu kansalaisten verotusta. Suomi on vuodesta 1995 lähtien keventänyt palkkaverotustaan runsaat viisi prosenttiyksikköä.
"Olimme tuolloin kakkonen tai kolmonen verotuksen ankaruudessa, nyt olemme neljänneksi tai viidenneksi kirein verottaja maailmassa", he kuittaavat.
Jäätteenmäen verostartti
"erinomainen"
Lehtinen sanoo, että pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen verostartti eli puolen prosenttiyksikön veronkevennys heinäkuusta alkaen oli "suorastaan erinomainen".
"Jäätteenmäen verolinjan pitävyys testataan elokuun budjettiriihessä. Loppuvuoden veronkevennyksen jatkaminen myös vuonna 2004 vaatii vähintään samansuuruista veronkevennystä (0,5 prosenttiyksikköä) kaikissa tuloluokissa. Kesän budjettiriihi on hallituksen verolinjan uskottavuustesti."
Lehtinen painottaa useaan otteeseen sitä, että veronkevennykset pitää jakaa kaikkiin tuloluokkiin. Hän uskoo, että valtion verotulojen menetys tulee takaisin taloudellisen kasvun nopeutumisena ja työllisyyden parantumisena.
"Palkkaverotuksen alentaminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan veroja alennetaan liki kaikissa länsimaissa. Vaarana on, että Suomi ja Ruotsi jäävät korkean verotuksen saarekkeiksi."
Lehtinen pelkää, että korkeasti koulutetut suomalaiset muuttavat nykyistä tiuhempaan pois Suomesta lievemmän verotuksen maihin. "Ilmiö on jo tuttu Tanskassa ja Norjassa. Tanskassa korkeasti koulutettujen maastamuutto näkyy jo maan tuloverokertymän pienentymisenä."
Suomen verokeskusteluun tulee uutta painetta EU:n laajentumisesta. Latvian rajaveroaste on vain 25 ja Viron 27 prosenttia kahdella suurimmalla palkkatasolla eli yli 43 000 euroa ja yli
93 000 euroa vuodessa tienaavien keskuudessa. Suomessa rajaveroa menee kummallakin palkkatasolla yli 50 prosenttia.
