Helsinki Aikuisohjelmien, kuten poliisisarjojen, aikuisten elokuvien, aikuisten sarja-ohjelmien ja ajankohtaisohjelmien katsominen lisää huomattavasti 5-6-vuotiaiden lasten unihäiriöitä, osoittaa vastikään julkaistu suomalaistutkimus. Unihäiriöiden määrää lisää selvästi myös passiivinen televisionkatselu. Unihäiriöitä lisäsi erityisesti ohjelmien katselu yksin ja juuri ennen nukkumaanmenoa. Lastenohjelmien katsominen ei sen sijaan yöunta näytä vievän.
Tutkijat suosittelevat lasten päivittäisen televisionkatselun rajoittamista yhteen tuntiin. Aikuisten tulisi myös valvoa, mitä ohjelmia lapset katsovat.
- Televisiota ei pitäisi myöskään jättää auki silloin, kun sitä ei katsella, sanoo tutkija Juulia Paavonen Helsingin yliopistosta.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin 5-6-vuotiaiden lasten televisionkatselutottumuksia ja niiden yhteyttä lasten unihäiriöihin. Tutkimustulokset on julkaistu Journal of Sleep Research -tiedelehdessä.
Aktiivinen televisionkatselu oli yhteydessä lyhyempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin. Myös tahaton ruudun informaatiovirralle altistuminen lisäsi lasten unihäiriöitä, joita olivat nukahtamisvaikeudet, yölliset kauhukohtaukset ja tavallista lyhyemmät yöunet.
Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä. Jos lapset olivat television vaikutuspiirissä yli 2,1 tuntia päivässä tai jos he saivat katsoa paljon aikuisten ohjelmia, unihäiriöiden riski kolminkertaistui.
Erityisen suuri unihäiriöiden vaara oli lapsilla, jotka saivat katsoa aikuisten ohjelmia ja altistuivat myös tahattomasti television ohjelmavirralle. Lasten ohjelmien katsomisen määrä ei ollut yhteydessä unihäiriöihin. Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän lasten uni niistä kärsi.
Television katselu yksin ja nukkumaan menoaikaan olivat yleisempiä, jos lapsella oli televisio omassa huoneessa.
Univaje voi näkyä koulumenestyksessä
- Passiivisen television katselun vaikutuksia ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu, toteaa Paavonen.
Riittämätön yöuni voi näkyä esimerkiksi päiväväsymyksenä, levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, alakuloisuutena, päänsärkynä tai muina kipuina. Univaje on yhteydessä myös huonompaan koulumenestykseen.
Kaikki unihäiriöt eivät kuitenkaan johdu televisionkatselusta tai ole yhteydessä televisionkatseluun. Niitä voi esiintyä myös muista syistä, kuten lapsen sairauden takia, Paavonen muistuttaa.
Tutkimusaineistona oli satunnaisotos helsinkiläisistä, tamperelaisista ja kuopiolaisista viisi-kuusivuotiaista lapsista ja heidän perheistään. Kaikkiaan mukana oli 321 lasta. Vanhemmat täyttivät lasten televisionkatselua, unihäiriöitä, mielenterveysoireita ja perhetaustaa koskevat kyselylomakkeet.
Kaikissa tutkituissa perheissä on vähintään yksi televisio, ja viidenneksellä lapsista oli televisio omassa tai sisarusten kanssa yhteisessä huoneessa.
Tv oli auki perheissä keskimäärin 4,2 tuntia päivässä ja lapset katselivat televisiota keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. Sen lisäksi he olivat tahattomasti altistuneita television ohjelmavirralle keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. Noin 40 prosenttia lapsista katsoi videoita usein tai päivittäin. Paljon televisiota katsovissa perheissä lapset katsovat myös videoita tavanomaista enemmän.