Oulu Ei vain luonnonvara-alan koulutuksen keskittämisestä tehtyjä taloudellisia laskelmia vaadita uusiksi - myös luvut oppilasmääristä ovat kaikkea muuta kuin realistisia ja kaipaavat tarkistusta, väittää Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön johtaja Reino Rossi.
Rossi on varma, että jos Vallinkorvan yksikkö todella hajotetaan kahdeksi erilliseksi osaksi, molemmat ovat liian pieniä pysyäkseen hengissä. "Erottaminen on niille samanlainen kuolemantuomio kuin metsäkoulun siirto aikoinaan Muhokselle. Juuri se kituu nyt luonnonvara-alan yksiköistä eniten."
Rossi on samaa mieltä Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lanton kanssa siitä, että mieluiten ei muuttoa mihinkään, mutta jos Vallinkorvasta on pakko lähteä, pitäisi lähteä kokonaisuutena ja suunnan tulisi olla silloin Kempele, ei Muhos. "Mutta eihän sitä vaihtoehtoa enää pitkään aikaan ole näkynyt missään."
Kova opiskelijatavoite
Muhokselle keskittämistä on perusteltu sillä, että ammattikorkeakoulun mukanaolo lisäisi alan vetovoimaa. "Jos se kuihtuu kokonaan, miten se mitään vetovoimaa lisää", ihmettelee Rossi.
Syksyllä luonnonvara-alan suunnitelmia esiteltäessä Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Osakk) ilmoitti tavoitteekseen Muhoksen yksikön mitoittamisen 600 opiskelijalle. Tällä hetkellä luonnonvara-alalla on ammattikorkean puolella 219 opiskelijaa ja toisella asteella 247 eli yhteensä 466.
Sittemmin Muhoksen luvuista on miinustettu ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun osuus, joka aiotaan viedä Kaukovainiolle. "Näin oikeampi luku Muhoksella olisi 500-520", täsmentää ammatillisen koulutuksen johtava rehtori Erkki Kangas.
Alan kokonaisopiskelijatavoite olisi kuitenkin jatkossa 600, eikä Kangas usko sen saavuttamisen olevan mahdotonta. Hän vetoaa ammattikorkeakoulun mukana olon koko yksikölle tuomaan imagoetuun, jolle ei usko koulutuksen jakaantumisenkaan tuovan ratkaisevaa vahinkoa. Etu näkyisi Kankaan mukaan nimenomaan toisen asteen opiskelijamäärien kasvussa.
Luonnonvara-alan ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän on arveltu jatkossa nousevan 247:stä 360:een. Lisäys olisi 113. "Kovin tarkoin sen jakaantumista ei vielä ole pohdittu, mutta se on ainakin selvää, että bioenergiakoulutus korvaa metsäalan 24 aloituspaikkaa. Maatilatalouden aloituspaikat todennäköisesti nousivat nykyisestä 27:stä ainakin 60:een ja puutarha-ala ehkä hieman supistuisi nykyisestä 50-60 aloituspaikasta."
Käytännön vaikeuksia
Kuntayhtymän johtaja Matti Määttä on perustellut maisemansuunnitteluopetuksen siirtoa Vallinkorvasta Kaukovainiolle sillä, että se olisi kaupallisten aineiden sekä tie- ja talonrakennustekniikan yhteydessä ja vastaisi tulevaisuuden tarpeisiin. Rossin mielestä kuntayhtymä astuu näin järjestellessään vieraalle reviirille ja puuttuu ammattikorkeakouluopetuksen sisällön suunnitteluun.
"Sisällöstä määrää uusi ammattikorkeakoululaki, ei koulutusta järjestävä organisaatio."
Jos Vallinkorva jaetaan Muhokselle ja Kaukovainiolle, omat hankaluutensa siitä tulee muun muassa yhteisten kurssien osalta. Esimerkiksi agrologin tutkinnosta 80 kurssia olisi Kaukovainiolla ja loput Muhoksella, niistäkin päättötyö ja harjoittelu veisivät 30, huomauttaa Rossi.
Luonnonvarakoulutuksen keskittäminen on seuraavan kerran esillä tammikuun 8. päivä Osakkin yhtymähallituksessa. Käsiteltävänä ovat viime kerralla pöydälle jääneet tarkistetut laskelmat neljästä eri vaihtoehdosta, joista yksi on nykymallin jatkaminen ja kolme muuta perustuvat toiminnan keskittämiseen enemmän tai vähemmän Koivikkoon.