Myös naisten mie­li­pi­teis­sä eroja

Tasa-arvokiintiöiden kannattaja Lenita Airisto kertoo, että hän voisi vakavasti harkita sijoitusta naisjohtoisten yritysten rahastoon. Siinä pitäisi olla menestyviä, naisten perustamia ja johtamia yrityksiä.

Tasa-arvokiintiöiden kannattaja Lenita Airisto kertoo, että hän voisi vakavasti harkita sijoitusta naisjohtoisten yritysten rahastoon. Siinä pitäisi olla menestyviä, naisten perustamia ja johtamia yrityksiä.

Airisto rohkaiseekin naisia perustemaan omia yrityksiä, kasvattamaan ne autotallista keskisuuriksi ja edelleen pörssiyrityksiksi. "Naiset pääsevät näin myös rakentamaan omaa yrityskulttuuriansa, jossa naisen asema vastaa hänen panostaan yrityksessä."

Naisjohtoisuus on kuitenkin eri asia kuin eettisyys. "Eettisyys punnitaan yritysten toimintatavoissa ja siinä mitä tuotteita he markkinoivat." "Ainutlaatuinen esimerkki eettisestä liiketoiminnasta on mielestäni Mohammed Yunusin Bangladeshiin vuonna 1976 perustama Grameen Bank", hän kertoo. "Köyhät naiset pikkuruisine yrityslainoineen ovat tehneet pankista suuren menestystarinan, ja pankki puolestaan on auttanut köyhiä naisia auttamaan itse itseään. Se on hyvä sijoituskohde", Airisto osoittaa.

Yrittäjänaisverkoston puheenjohtaja, liikkeenjohdon konsultti Riitta Kalin olisi vuosikymmen sitten vastannut, ettei missään nimessä sijoittaisi naisjohtoisia yrityksiä suosivaan rahastoon. Nyt hän on sitä mieltä, että eräänlaisena ylimenokauden keinona tällainenkin voisi tulla kyseeseen naisten johtajuuden edistäjänä. "Hölmöltäkin kuulostavat keinot täytynee ottaa käyttöön."

"Naisten pitäisi toki pärjätä omalla osaamisellaan, ja johtaviin asemiin kohonneet naiset ehdottomasti ovatkin päässeet sinne huippuosaamisellaan. Mutta tämä ei valitettavasti nykymaailmassa riitä. Jos naisjohtajien osuus olisi oikeassa suhteessa liike-elämässä toimiviin päteviin naisiin, niin heitä pitäisi olla johdossa paljon enemmän", Riitta Kalin sanoo.

Suomen Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine suhtautuu karsaasti naisrahastojen ajatukseen ja oletuksen, että naisia kiinnostaisi sijoittaminen tällaisiin rahastoihin.

Kirjailija Kaari Utrio saattaisi sijoittaa. Hän aprikoi, vaikuttaisiko rahasto naisten asemaan yrityksissä muuten kuin nostamalla naiset näkyviksi, mikä hänen mielestään on oikein hyvä asia. "Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä parempi."

Suomi tarkkailee Norjan kiintiömallia

Norjassa lain mukaan yksityisten yritysten hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia naisia vuoden 2008 alussa. Suomi tarkkailee Norjan mallia.

Suomessa valtionyhtiöiden hallituspaikoista yli 40 prosenttia on naisilla. Sadan suurimman pörssiyrityksen hallitusjäsenistä on naisia alle viidennes, noin 17 prosenttia. Eniten naisia on 30 suurimmassa pörssiyrityksessä.

Board News -lehden kyselyssä Hallitusammattilaiset ry:n naisjäsenet vastustivat yksimielisesti naiskiintiöitä hallituksissa. Tasa-arvobarometrin mukaan valtaosa miehistä ja naisista haluaa sekä politiikan että talouselämän johtopaikoille enemmän naisia.

Ilmoita asiavirheestä