Ennen lapset lähetettiin kaupungista kesäksi maalle, kun vanhemmat olivat töissään kiinni kaupungissa. Kesälapset, jotka lomatoiminnan alkuvuosina lähtivät syömään terveellistä ruokaa sodan jälkeisessä elintarvikepulassa ja viettämään kesää maaseudulle, ovat vaihtuneet lapsiksi, joista yhä useammilla on puute läheisistä ja turvallisista ihmissuhteista. Osa heistä on lapsia, joiden vanhemmat kaipaavat tukea jaksaakseen, ja tällöin irtiotto oman kodin arjesta voi olla elintärkeää lapselle.
1940-luvulla käynnistynyt lomakotitoiminta on osa Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelutyötä. Suurin osa lapsista tulee lomakotiin sosiaalihuollon kautta, ja he ovat 3-12-vuotiaita.
Lapsia loma-aikoina majoittavat kodit ovat toimintaan hakeutuneita vapaaehtoisia, pääosin maaseudulla asuvia tai mökkeileviä kaupunkilaisperheitä. Lomakoti voi kuitenkin sijaita myös rivi- tai kerrostaloasunnossa.
Lomakodeille on jatkuva kysyntä myös Pohjois-Suomessa ja sellaiseksi voi hakeutua Pelastakaa Lapset ry:n kautta. "Uudet perheet ovat aina tervetulleita erilaisine mahdollisuuksineen, koska yhtä kirjavasti meillä on myös lapsia lomakodin tarpeessa", aluejohtaja Anne Karppinen Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluetoimistosta kertoo.
Lapsi viettää lomakodissaan kesällä yhdestä kolmeen viikkoa, mutta voi myös vierailla siellä muuna loma-aikana. Usein lapsen ja lomakodin välille muodostuu lämmin suhde ja jos mahdollista, lapsi haluaa mennä tuttuun paikkaan myös seuraavana kesänä. Osasta lomakoteja tuleekin pysyviä tukiperheitä, joissa lapsi vierailee ympärivuotisesti.