Urheilussa tai musiikissa etevien lasten erityistarpeet on tunnistettu ja huomioitu jo pitkään. Toisin on akateemisen lahjakkuuden laita. Kielissä tai matematiikassa lahjakkaat ovat saaneet pärjätä omillaan. Heille erityistä opetusta ei juuri ole järjestetty.
"Ilman opetuksellisia erityistoimenpiteitä suomalainen peruskoulu ja yhteiskunta näyttävät tällä hetkellä menettävän osan akateemisesti lahjakkaiden oppilaiden potentiaalista", varoittaa talvella Joensuun yliopistossa kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt Risto Hotulainen.
Hän selvitti tutkimuksessaan miten esikouluiässä akateemista lahjakkuutta osoittavat lapset menestyivät peruskoulun päätösvaiheessa.
Hotulainen päätyi tutkimuksessaan siihen, että vielä koulutien alkuvaiheessa oppimishaluiset ja lahjakkaat lapset alkavat myöhemmin ottaa menestymisensä itsestään selvänä. He kylläkin menestyvät edelleen hyvin, mutta eivät näytä panostavan kouluun kykyjään vastaavalla tasolla.
Erityiseksi huolenaiheeksi ovat osoittautuneet lahjakkaat pojat, jotka eivät ryhmän paineessa uskalla näyttää akateemisia kykyjään.