Kansanäänestys uuden perustuslain hyväksymiseksi ei sujunut niin helposti kuin etukäteen uskottiin. Lauantain ja sunnuntaiaamupäivän heikko vaali-into sai niin pääministeri Vojislav Kostunican kuin presidentti Boris Tadicin vetoamaan uudelleen kansalaisiin äänestysvilkkauden kohottamiseksi.
Jopa yli 90-vuotias ortodoksisen kirkon päämies, patriarkka Pavle lähti ensimmäisen kerran elämässään vaaliuurnille ja kehotti näin kansalaisia seuraamaan esimerkkiään. Viimeisen kolmen tunnin aikana tapahtui sitten ratkaiseva ryntäys äänestyspaikoille, joka ratkaisi tilanteen uuden perustuslain hyväksi.
Poliitikot ja analyytikot korostavat, että myönteisellä vaalituloksella Serbia osoittaa olevansa eurooppalaisesti suuntautunut valtio, joka on nyt tehnyt peräeron presidentti Slobodan Milosevicin aikakauteen hylkäämällä vuonna 1990 säädetyn perustuslain.
Kysymys Kosovon maakunnan pysymisestä osana Serbiaa oli yksi perustus- ja kansanäänestyskampanjan peruspilareista. Joidenkin kommentaattoreiden mukaan kansa ei enää nielaissut Kosovo-syöttiä, kun taas toisten mielestä ilman Kosovo-näkökulmaa äänestysvilkkaus olisi voinut jäädä jopa vain 30 prosenttiin.
Uusi laki vahvistaa Kosovon olevan erottamaton osa Serbiaa.
Enemmistö serbialaisista ei usko, että uuden perustuslain avulla Kosovo onnistutaan pitämään Serbian hallussa. Yleisen arvion mukaan kansanäänestyksen epäonnistuminen olisi ollut suoranainen lahja albaanineuvottelijoille, jotka olisivat voineet väittää, ettei suurinta osaa serbialaisista kiinnosta Kosovon säilyminen Serbian yhteydessä. Serbien neuvotteluaseman katsotaan nyt parantuneen, mutta ei ratkaisevassa määrin.
Kansanäänestyksen kantavana viestinä oli Kosovon aseman puolustaminen uuden perustuslain avulla. Mielipidetutkimusten mukaan vain 10 prosenttia kansalaisista uskoo uuden perustuslain toimivan Serbian eduksi Kosovon kysymyksessä, kun taas 36 prosenttia katsoo Kosovon jo menetetyksi.
Kosovon lisäksi kiinnostuksen kohteena perustuslakiprosessissa oli Serbian toinen maakunta Vojvodina, jossa asuu 28 eri vähemmistöä. Niistä suurin ovat unkarilaiset.
Myös Vojvodian maakunnan poliitikot ja kansalaiset ovat erimielisiä äänestystuloksen vaikutuksesta maakunnan asemaan. Jotkut katsovat, ettei uusi perustuslaki palauta heille Milosevicin aikana riistettyjä autonomian perusoikeuksia. Toiset taas katsovat suureksi voitoksi Vojvodinalle myönnetyn laajan taloudellisen autonomian. Sen sanotaan takaavan, että nyt vojvodinalainen rahapussi on vihdoinkin vojvodinalaisessa taskussa.
Etenkin presidentti Tadic on korostanut uuden perustuslain merkitystä Serbian EU-tiellä. EU ilmaisikin heti tyytyväisyytensä kansanäänestyksen tuloksesta ja sanoi odottavansa vakaan demokraattisen vallan asettamista vaalien jälkeen.
Konkreettisten EU-neuvotteluiden kohtalo on kuitenkin Serbian toisen kohtalonkysymyksen varassa:.Haagin sotarikostuomioistuimen sotarikoksista syyttämän Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin paikallistamisessa, pidättämisessä ja luovuttamisessa. Yhä harvempi uskoo, että Serbian nykyinen hallitus kykenee tähän.
Perustuslain hyväksyminen tuo myös uudet vaalit, jotka todennäköisesti pidetään joulukuussa.
Perustuslaki- ja kansanäänestyskampanjat yhdistivät Serbian parlamenttipuolueita. Yhteyden uskotaan kuitenkin hajoavan, kun todellinen kamppailu vallasta alkaa.