Turkissa kiistellään hallituksen aikeista lopettaa 25 vuotta kestänyt kurdikonflikti. Hallitus on julkistanut suunnitelman kurdien oikeuksien parantamisesta, jolla se toivoo Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissien laskevan aseensa tai ainakin kapinallisten suosion vähenevän kurdien piirissä.
"Iskulauseemme on enemmän vapauksia jokaiselle", julisti sisäministeri Besir Atalay parlamentille viime viikolla. Ilohuutojen sijaan parlamentissa levisi kaaos, kun myönnytyksä vastustavat opposition kansanedustajat ja hallitsevan AK-puolueen edustajat kävivät toisiinsa käsiksi.
TV-kanavat
sallitaan
Hallitus sallisi yksityisten kurdinkielisten tv-kanavien perustamisen. Vaalikampanjoita saisi käydä kurdin kielellä ja kurdipaikkakuntien nimet palautettaisiin turkista kurdiksi. Kurdiaakkosiin kuuluvien x-, w- ja q-kirjainten käyttö oli pitkään kiellettyä, koska turkin kielessä näitä kirjaimia ei käytetä.
Hallitus suunnittelee myös riippumatonta komiteaa tutkimaan syrjintää ja kidutusta.
Joitain myönnytyksiä on jo tehty. Yksityiset kurdikielikoulut saivat luvan toimia viime vuonna. Turkin yleisradio on perustanut kurdinkielisen kanavan ja kurdivangit saavat jutella vieraidensa kanssa omalla kielellään.
Turkin
herkin kysymys
Kurdikysymys on Turkin politiikan räjähdysherkimpiä asioita. Maan itsenäisyyden ajasta suuren osan hallinneet kemalistit vastustavat kurdien etnistä tunnustamista.
Kurdit nähtiin kapinallisiksi, jotka pyrkivät irrottautumaan Turkista. PKK:n ja Turkin välisissä taisteluissa on kuollut vuosien varrella yli 40 000 ihmistä.
Opposition kemalistisen CHP-puolueen johtaja Deniz Baykal syyttää, että hallitseva islamtaustainen AK-puolue aikoo jakaa maan. Puhe vetoaa kansallismielisiin turkkilaisiin, joista moni on menettänyt sukulaisiaan taisteluissa kurdialueilla.
Pääministeri Recep Tayyip Erdogan on vedonnut rauhaan ja yhtenäisyyteen. Hän lupaa matkustaa ympäri maata selittämään aloitettaan.
Pakolaiset
palasivat
Rauhan toiveista on näkyviä merkkejä. 34 kurdipakolaisen ryhmä saapui PKK:n kapinallisten alueilta Pohjois-Irakin vuorilta lokakuussa ja antautui Silopissa. Mukana oli kahdeksan sissiä. He sanoivat haluavansa testata Turkin todellista halua rauhaan. Tulijoita ei vangittu, vaikka he ilmoittivat seuranneensa Turkin vangitseman kurdijohtajan Abdullah Öcalanin ohjeita.
Hallituksen käytännön aikeita pidetään kuitenkin mitättöminä. Poliittinen kommentoija Murat Yetkin ihmettelee Radikal-sanomalehdessä, miksi PKK laskisi aseensa vain siksi, että vankiloissakin saadaan lupa puhua kurdin kieltä. Pelkkä kieliuudistus ei myöskään paranna kurdien kurjia taloudellisia oloja.
PKK haluaa, että Turkki lopettaa hyökkäyksensä sen asemiin ja armahtaa kaikki Pohjois-Irakista palaavat kapinalliset, joita vuorilla on tuhansia. Hallitus ei ole kuitenkaan tähän lupautunut. PKK haluaa myös muutoksia maan perustuslakiin, joka korostaa turkkilaisuutta. Hallitus on myöntänyt tarpeen.
Turkkia ajaa muutoksiin myös Euroopan unionin jäsenyysneuvottelut, sillä kurdien aseman parantaminen on jäsenehto. PKK on puolestaan menettänyt kannatusta väkivaltaisten otteidensa takia viime vuosina. Turkin hyökkäykset sen asemiin Pohjois-Irakissa ovat heikentäneet järjestön voimaa.