Suomen taloudessa menee nyt harvinaisen lujaa. Myös pörssikurssit kipuavat koko ajan yhä ylemmäksi.
Valtion kassaan ropisee verotuloja, kun työllisyys paranee ja kansalaiset kuluttavat hymyssä suin. Valtio hyötyy myös pörssikurssien noususta.
Helsingin pörssi on noussut tähän päivään mennessä yhtä mittaa 51 kuukautta eikä loppua näy vai näkyykö? Kurssit ovat nousseet 178 prosenttia maaliskuun 2003 pohjalukemastaan, joka oli muuten viikko ennen amerikkalaisten hyökkäystä Irakiin.
Viisas on se osakkeiden omistaja, joka osaa myydä osakkeensa silloin, kun kurssit ovat korkeimmillaan.
Valtionyhtiöistä tai valtion osakkuusyhtiöistä 13 on listattu pörssiin. Valtion omistuksen arvo pörssinoteeratuissa yhtiöissä oli viime vuoden päättyessä yli 25 miljardia euroa.
Rautaruukki on hyvin mielenkiintoinen valtion osakkuusyhtiö. Valtio omistaa teräsyhtiöstä vajaan 40 prosenttia. Yhtiön hallituksella on eduskunnan valtuutus tiputtaa omistus 20 prosenttiin eli nykyisen omistuksen voisi puolittaa.
Markkinointinimeä Ruukki nykyään käyttävä yhtiö on ollut varsinainen pörssikomeetta. Maaliskuussa 2003 Rautaruukkia olisi voinut ostaa kolmella eurolla. Nyt kurssi on yli 15-kertaistunut eli osake maksaa yli 47 euroa! Rautaruukki on tämän ajan Nokia-ilmiö.
Hurja kurssinousu ei ole tietenkään kaikki Rautaruukin omaa ansiota, sillä iso osa noususta selittyy Kiina-ilmiöllä: Kiina ostaa koko ajan yhä enemmän ja enemmän terästä maailmanmarkkinoilta, sen lisäksi että tuottaa paljon terästä itsekin. Rautaruukki on hyötynyt myös dollarin heikkoudesta ja euron vahvuudesta. Katetta syntyy, kun raaka-aineet voi ostaa dollareissa ja tuotteet myydä euroissa.
Rautaruukin markkina-arvo on nyt noin 6,7 miljardia euroa. Jos valtion omistuksista hallituksessa vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies päättäisi myydä viidenneksen Rautaruukista, valtion kassaan ropisisi yli 1,3 miljardia euroa.
Valtio on nyt temppelin harjalla omistustensa kanssa. Pari vuotta sitten Deutsche Bank antoi Suomen valtiolle parhaan yksityistäjän palkinnon. Voisiko palkinto tulla toisen kerran?
Sampo on toinen mielenkiintoinen valtion osakkuusyhtiö. Postipankin peruilta valtio omistaa vakuutuskonserniksi muotoutuneesta Sammosta vielä 14 prosenttia. Potin arvo on yli1,7 miljardia euroa. Valtiolla on valtuutus myydä vaikka kaikki Sampo-osakkeensa. Islantilaisten Exista-yhtiö on nykyään Sammon suurin omistaja 15,5 prosentin osuudellaan.
Tuskin Suomen valtion kannattaa vielä luopua Sampo-omistuksestaan, sillä yhtiön kassassa on 5,5 miljardia euroa irtonaista rahaa. Kun islantilaiset omistavat yli kymmenen prosenttia Sammon osakkeista, on heillä oikeus vaatia yli puolet näytetystä tilikauden tuloksesta jaettavaksi osinkoina. Sehän tarkoittaa, että Sampo saattaa olla varsinainen osinkomylly ensi keväänä.
Vaikka islantilaiset tarjoaisivat Suomen valtiolle hirmuhinnan sen osakepotista, jättäisikö valtio Sammon islantilaisten kynsiin?
On myös mahdollista, että Sammon johto ja islantilaiset suuntaavat yhdessä katseensa pohjoismaiseen Nordeaan ja hankkivat siitä yhdessä sellaisen omistussiivun, että pääkonttori siirtyy Tukholmasta takaisin Helsinkiin tai siten Reykjavikiin. Suomen valtio voisi katsella omistusjärjestelyä tyytyväisenä taustalla.