Kinnusen mylläriveljesten puheissa vilahtelevat tuhannet tonnit ja miljoonat eurot, mutta pienellekin on isossa yrityksessä sijansa. Jauhoja voi pistäytyä ostamassa vaikka kilon pussillisen kerrallaan, eikä yhden viljasäkin tuojaakaan käännytetä portilta pois.
"Kyllä myllyssä pitää saada jauhoiksi juuri ne omat ohransa", toimitusjohtaja Eero Kinnunen toteaa.
Vanhempiensa 50 vuotta sitten aloittamasta myllystä 60 miljoonan kilon ja 30 ihmisen yritykseksi kasvattaneet Kinnuset ottavat nyt kolme neljäsosaa 15 miljoonan euron liikevaihdosta rehuista. Markkina-alueen eteläraja kulkee suunnilleen Kokkola-Joensuu-linjalla.
Suomen pohjoisin vehnämylly on kehitellyt omat rehureseptinsä. Nautakarjan ja vaikkapa porojen appeet syntyvät kymmenistä ainesosista, pääasiassa kuitenkin viljasta.
Viljasta ehkä energiaakin
Maatalouden murros on tuntunut myös myllyissä. Tuotantopäällikkö Aarne Kinnunen kertoo, että kun jauhon hinta putosi kaupassa kuudesta markasta kahteen markkaan kilolta, oli volyymiä ja tehokkuutta pakko lisätä. Myllynkivien jyske on jo ajat sitten korvattu pitkälle viedyllä tekniikalla.
"Automaatio rakennetaan meillä niin pitkälle, että mylly pyörii pian viikonloput ilman miehitystä. Työvoiman tarve ei kuitenkaan vähene, vaan porukkaan pitää ottaa taas muutama lisää", Aarne Kinnunen sanoo.
Automaatio tarkoittaa myllyssä sitä, että vilja kulkee suurista siiloista pitkän linjan kautta jauhoina pussiin käsin koskematta. Koneiden päälle ymmärtävien ammattilaisten lisäksi tarvitaan myös kosolti energiaa: mylly haukkaa vuodessa sähköä 3 200 megawattituntia ja hörppää päälle vielä 150 tonnia öljyä. Energian hinnan nousu huolettaa siis myös mylläriä.
EU-muutokset plussan puolella
Suomen EU-jäsenyyden tuomat muutokset kallistuvat myllystä katsottuna plussan puolelle. Vaikka pitkäjänteisen maatalouspolitiikan puute rassaa myös mylläriä, on raaka-aineiden tuonnin vapautuminen helpottanut toimintaa paljon. Suuri osa viljasta saadaan lähiseuduilta, mutta esimerkiksi soija ei Suomessa kasva.
"Siitä lähdetään, että Pohjois-Suomessa tarvitaan leipää ja rehua tulevaisuudessakin", Eero Kinnunen sanoo.
Keskustelua herättänyt viljan poltto lämpökattiloissa ei ole jäänyt viljan suurostajilta huomaamatta. Jos kauraa on kansantaloudellisestikin edullisempi polttaa kuin öljyä, niin voidaan Kinnusten mielestä tehdä.
"Ehkä tulevaisuudessa ollaan energiantuotannossakin jotenkin mukana. Jauhamisen ja rakeistamisen teknologia on meillä hyvin hallussa, joten kyllä täällä kenties pellettiäkin voitaisiin tehdä. Asiaa seurataan, mutta ei tässä vielä mitään uusia laitoksia suunnitella", Aarne Kinnunen kertoo.