Fortum Oy parantaa Kuusamon Kuusinkijoessa olevan Myllykosken voimalan tekniikkaa mahdollisesti jo tänä vuonna niin, ettei viime kesän kaltainen uoman kuivuminen pääse toistumaan säännöstelyporttien kiinnijäämisen seurauksena.
Pienvoimalaan rakennettavan uuden automatiikan tarkoituksena on varmistaa minimivirtaama myös häiriötilanteissa.
Aluepäällikkö Jouko Maaranta sanoo, että viimeistään muutokset saadaan tehdyiksi yhtiön pienvoimalassa ensi kevättalven aikana.
Voimalan parantaminen laitettiin Fortumissa vireille pian sen jälkeen, kun Kuusinkijoki pääsi heinäkuussa kuivumaan kilometrien matkalta sähkökatkoksen jumiutettua juoksutusportit kiinni tuntien ajaksi. Seurauksena kalanpoikasia arvellaan kuolleen joukoittain.
"Se mikä minimivirtaamaksi tulee, päätetään sitten, kun automatiikka on saatu pelaamaan", Maaranta toteaa.
Samaa tekniikkaa on jo monissa Fortumin vesivoimalaitoksissa, mutta se on sovellettava aina erikseen, laitoksen koosta riippuen.
Myllykosken investoinnin suuruus ei ole Maarannan mukaan vielä selvillä, mutta asia hoidetaan periaatteella maksoi mitä maksoi.
"Oma hintansahan myös häiriötilanteiden synnyttämien vahinkojen hoitamisesta syntyy, muodossa ja toisessa. Haluamme niistä eroon."
Korvausvaatimus
tehtiin
Kuusinkijokea pääosin hallitsevan Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunnan hoitokunta laittoi viikonloppuna paperille oman arvionsa siitä, minkälaiset vahingot sille joen kuivumisesta aiheutui.
Myös jokea neljänneksen osuudella hallitsevan Vuotungin osakaskunnan kanssa vahingon laatua pohdittiin.
Korvausvaatimus laitettiin postiin maanantaina. Sen sisältö ei kuitenkaan tule olemaan Fortumille yllätys, hoitokunnan sihteeri Tommy Vallioniemi huomauttaa.
"Korvauksista on neuvoteltu rakentavassa hengessä ja niiden maksamiselle on näytetty alustavasti vihreää. Fortumilla on aitoa tahtoa hoitaa tämä asia pois päiväjärjestyksestä."
Korvausvaatimuksen suuruutta Vallioniemi ei kerro asian keskeneräisyyden takia, mutta mainitsee sen koostuvan useammasta kohdasta.
Nousutaimenet säästyivät
Korvauksia haetaan istutuksina taimenen ja harjuksen poikasmenetyksistä sekä euromääräisinä menetyksistä, jotka aiheutuivat lupatulojen vähentymisestä, lisähallintokuluista sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) tilatun uuden kalatutkimuksen kuluista.
"Korvauksista on neuvoteltu Fortumin kanssa sen verran rakentavassa hengessä, ettemme jääneet odottamaan tänä syksynä tehtävän tarkemman tutkimuksen valmistumista. Meillä on kalatuhoista kattava kuva, mihin vaatimuksemme siltä osin perustuu."
RKTL selvitti Kuusinkijoen kalakantaa vuositutkimuksiinsa liittyen pian vahingon jälkeen, mutta tuhojen ei todettu olleen mittavia.
Hoitokunnan mielestä tutkimus ei antanut oikeaa kuvaa tilanteesta, koska kartoitusta ei tehty kuin tietyiltä paikoilta, jonne kalat olivat saattaneet "puuroutua" veden vähyyden takia. Siksi uuden tutkimuksen tilaaminen katsottiin aiheelliseksi.
"Kookkaat nousutaimenet säästyivät, koska ne kykenivät reagoimaan veden laskuun ja laskeutumaan alemmas. Kahden-kolmen vuoden ikäiset taimenet eivät osanneet toimia yhtä fiksusti ja kaikista kovin kohtalo oli luonnonkudusta syntyneillä poikasilla, joita jäi kuiville kivien väleihin", Vallioniemi selvittää.
Yhteisten vesialueiden osakaskunta istuttaa Kuusinkijokeen vuodessa kymmenentuhatta harjuksen poikasta ja RKTL:n yhteistyösopimukseen liittyen saman verran vastakuoriutuneita taimenen poikasia sekä vuoden vanhoja taimenen poikasia.
Kuivuminen hiljensi lupakauppaa
Vuosittain jokialueelle on myyty muutamia tuhansia kalastuslupia.
Hiljattain päättyneen kalastuskauden lupamääristä ei ole vielä lopullisista tietoa, mutta Tommy Vallioniemi laskee, että edellisvuoteen verrattuna lupatulojen vähentyminen olisi peräti kymmenen prosentin luokkaa.
"Kun tieto joen kuivumisesta kesällä levisi, moni jätti kalastusluvan ostamatta."