Oulu Humina tuulimyllypuistoissa on voimistumassa entisestään. Energiayhtiöiden suunnitelmissa on pystyttää uusia ja entistä suurempia voimaloita tiuhasti pitkin Suomen länsirannikkoa, ja samalla yhtiöt etsivät myös sisämaasta sopivia paikkoja puhureiden hyödyntämiseksi.
Pohjois-Suomessa tuulienergiaa tuotetaan tällä haavaa puolensadan myllyn voimin. Pohjoisen tuulivoimaloiden määrä nousee useilla sadoilla lähivuosina, jos rakennuttajien suunnitelmat pitävät kutinsa.
Valtaosaa uusista voimaloista suunnitellaan merialueille, kun nykyiset voimalat pyörivät pääosin maa-alueilla tai aivan rannikon tuntumassa. Merelle menon intoa ovat hillinneet maalle rantamista kalliimmat kustannukset. Toisaalta tuotto-odotukset ovat merialueille korkeammat.
"Hyvin karkeasti arvioiden merelle rakentaminen on puolitoista kertaa maalle rakentamista kalliimpaa", PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi kertoo.
Ilmatieteen laitos kartoittaa parhaillaan Suomen tuulioloja, ja selvityksen odotetaan tuovan apua myös tuulivoimaloiden kustannustehokkuuslaskelmiin.
"Jos Suomeen halutaan rakentaa 2 000 megawattia tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, merelle pitää mennä. Maalta ei löydy sopivia paikkoja kuin osalle uusista voimaloista", Luopajärvi arvioi.
Tuulivoiman lisäyssuunnitelmat Suomessa perustuvat EU:ssa sovittuihin tavoitteisiin nostaa uusiutuvan energian osuutta 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta 2020 mennessä. Nykyisin osuus on noin 28,5 prosenttia.
Tukipäätöksiä odotellaan
Suomen suurimpiin tuulivoimarakennuttajiin kuuluvalla PVO-Innopowerilla on selvittelyn alla lisätä yhteensä 1 500 megawattia tuulivoimaa lähivuosina.
Kemin Ajoksessa yhtiö suunnittelee laajentavansa nykyistä 30 megawatin tuulivoimapuistoaan 200 megawattiin, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ollaan aloittelemassa. Oulun ja Haukiputaan edustan merialueen 500-800 megawatin tuulipuiston yva-selostus valmistuu syksyllä. Lisäksi yhtiö selvittelee mahdollisuuksia laajentaa tuulivoiman tuotantoa muun muassa nykyisillä paikoillaan Kristiinankaupungissa, Kokkolassa ja Oulussa.
Vuositolkulla tuulivoimabisneksessä toimineiden yhtiöiden lisäksi alalle on tullut viime vuosina kosolti myös uusia ja pienempiä yhtiöitä.
Etelä-Pohjanmaan Voiman, Outokummun, Rautaruukin ja Katternö Kraftin omistama Rajakiiri Oy on esimerkki melko tuoreesta tulokkaasta.
Yhtiö kaavailee Tornion terästehtaan edustalle kahdeksaa 3-5 megawatin laitosta. Yhtiö odottaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön investointitukipäätöstä. "Toivomme, että rakentamisen mahdollistava tukipäätös tulisi jo ennen kesälomia, niin pääsisimme tekemään oman investointipäätöksemme", Rajakiirin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.
Tämän lisäksi yhtiö suunnittelee Tornion Röyttän edustan merialueelle maakuntakaavan osoittamalle alueelle tuulivoimapuistoa, johon tulisi 40 kappaletta 3-5 megawatin myllyjä.
Raahen terästehtaan edustalle Maanahkiaisen vesialueelle yhtiön suunnitelmissa on rakentaa sadan, yksikköteholtaan 3-5 megawatin voimalan tuulipuisto. Hankkeesta järjestetään yva-menettelyä koskeva yleisötilaisuus Raahen Piehingissä keskiviikkona.
Vastatuultakin ilmassa
Tuulivoima kiinnostaa myös erityisesti huoltamoyrityksenä tunnettua ST1 Oy:tä. Energiajohtaja Jari Suomisen mukaan yhtiö haluaa rakentaa lähivuosina Suomeen satojen megawattien edestä voimaloita. Yhtiön 3 megawatin laitos Porissa valmistuu vuodenvaihteessa, ja tavoitteena olisi päästä jo ensi vuonna rakentamaan lisää uusia yksiköitä.
"Paikkaa ei kannata vielä sanoa, koska se voi mennä pieleen", Suominen kertoo.
Kemin ja Oulun väli on yhtiön mielestä yksi mahdollinen tuulivoiman tuotantoalue.
ST1 on suunnitellut esimerkiksi noin kymmenen myllyn puistoa Kuivaniemen Vatunkiin. Hanke tosin tuntuu olevan vastatuulessa, sillä osakaskunta ei ole järin halukas vuokraamaan vesialueitaan yhtiölle.