Ajoksessa on sumuinen, kostean lössö keli, tuuli on lähes olematon, mutta silti Haminan Energian kolmen megawatin myllyn roottorit vatkaavat verkalleen utuista ilmaa. Voimalan maston huippu katoaa sumun sisään kuin taivasta puhkoen. Matti Ramlin tutkailee voimalan sorjaa vartaloa ja myhäilee: Pitää päästä vieläkin ylemmäs, sillä siellä tuulee laadukkaammin.
Tuulivoimamies, Mylly-Matiksi kotikonnuillaan Tornion Vojakkalassa ristitty Ramlin mielii myllyä, jonka huippu yltää aina sataan metriin.
"Sellaista mastoa ei vielä Suomessa ole, mutta Euroopassa on jo 165-metrisiä laitoksia. Ylhäälle kannattaa pyrkiä siksi, että siellä tuulee puhtaammin ja tasaisemmin. Tuottoa tulee enemmän", Ramlin valistaa.
Haminan Energian voimala jää reiluun kahdeksaan kymmeneen metriin.
Ramlinin vetämällä Sumituuli Oy:llä on Ajoksessa paikka varattuna kahden megawatin voimalalle. Yksityisten ihmisten perustama yhtiö kerää parhaillaan osakeannilla omarahoituspottia. Sumituulen primus motorin mukaan osakkeita on vielä saatavana. Eniten tuuleen luottavia näyttää löytyvän etelästä.
Iso raha ja tuulibuumi
Yrittäjänä raskaita koneita huoltava ja harrastuksekseen laitteita kehittelevä Ramlin tarttui tuulienergian takinliepeistä kymmenisen vuotta sitten. Siitä pitäen hän on kansakoulupohjalta opiskellut alaa, vieraillut messuilla Saksaa myöten, luennoinut ja esitelmöinyt asiasta "julki ja varkain". Ramlinin ideoima Sumituuli valettiin yhtiönä lopulliseen muottiinsa kaksi vuotta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Valtaosa reilusta puolesta sadasta osakkaasta on vielä vojakkalalaisia.
Tuulivoimaa on helppo kehua, Ramlin huomauttaa. Se on uusiutuvaa ja saasteetonta energiaa, vaivatonta ja nopeasti rakennettavaa tuotantomuotoa. Tuulivoimabuumi jyllää maailmalla sellaisella voimalla, että laitevalmistajilla ovat tilauskirjat niin täynnä, että toimitusajat venyvät. "Meilläkin aikataulu elää jatkuvasti. Mylly on ehkä pystyssä 2009 alkuvuodesta", hän arvioi.
Ramlin toivoo hartaasti, että Suomessakin tuulibuumi lähtisi vihdoin ja viimein liikkeelle. "Mutta minusta tuntuu, että iso raha jarruttaa tätä hommaa."
Raaka-ainetta ainakin riittää loputtomasti. Perämeri on kuin tuulitunneli, ja Tornionjokikin hyvä imuroimaan puhureita. Ramlin on laskeskellut, että jos Torniosta Kolariin pystytettäisiin seitsemän megan mylly kilometrin välein, ne tuottaisivat energiaa saman verran kuin Kemijoen voimalat yhteensä. Myllyjen koot ovat kasvaneet sellaista vauhtia, että seitsemän megawatin laitokset ovat kohta todellisuutta.
Menossa kolmas kierros
"Tuulivoima on nopeimmin kasvava tuotantomuoto. Ilmastonmuutos on tosiasia, ja meidän jokaisen kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja panostaa tuulivoimaan, vaikka mylly ei joka paikassa niin sievältä näytäkään."
Ramlinilla ja Sumituulella on karvaita takapakkeja myllyprojektissaan. Ensin voimalaa haviteltiin synnyinsijoille Tornionjoen Sumisaareen. Mittausmasto sai luvan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta lopullinen lupa kaatui samassa oikeusasteessa. Kemijokisuulle Keminmaahan Ahvenpenkalle katsastettiin seuraava paikka, mutta vastustus pisti perääntymään.
"Yksityisten näyttää olevan erittäin vaikea rakentaa tuulivoimaa Suomeen. Vaikka ohiajava maan toiselta puolelta voi panna prosessin käyntiin, jos katsoo myllyn häiritsevän hänen sielunrauhaansa", Ramlin harmittelee.
Vojakkalassa tunteet kävivät kuumina, mutta kolmas yritys Kemissä on sujunut kuin tanssi. Vastaanotto oli lämmin ja rakennuslupa Ajokseen hoitui muutamassa tunnissa. Sumituulen voimala tulee Ajokseen rakennetun kymmenen myllyn tuulipuiston jatkeeksi.
Voimalan noin 3,2 miljoonan euron investointi on enää kiinni omarahoitusosuudesta, joka on kolmannes tarvittavasta rahapotista. Kolmannes on tarkoitus rahoittaa pankkilainalla ja saman verran valtion tuulivoimatuella.
"Meillä on porukassa hyvä henki päällä. Eihän tähän olisi lähdetty, jos tämä ei olisi järkevää", Ramlin vakuuttaa.