Bangkok Vuodesta 1988 lähtien Myanmarissa, entiseltä nimeltään Burma, valtaa pitäneet kenraalit ovat katkaisseet lopullisesti suhteensa oppi-isäänsä Ne Winiin, joka ennen heitä hallitsi maata rautaisella kädellä neljännesvuosisadan ajan. Torstaina entisen diktaattorin vävy ja tämän kolme poikaa tuomittiin hirtettäviksi "valtiopetoksesta". 91-vuotias Ne Win on puolestaan asetettu kotiarestiin Rangoonissa sijaitsevalle tilalleen, jossa häntä hoitaa hänen tyttärensä Sandar Win, jonka puoliso ja pojat on siis tuomittu kuolemaan.
Valtaa pitävät kenraalit päättivät siis lopulta kääntää esille uuden sivun. Spekulaatiot Ne Winin vaikutusvallasta entisiin alaisiinsa nähden olivat jatkuneet vuosikausia ilman että kukaan olisi kyennyt murtamaan sotilashallinnon läpinäkymättömyyttä. Juntta tuli valtaan 14 vuotta sitten kukistamalla kansannousun, jonka syynä oli ollut Ne Winin aiheuttamana pidetty maan talouden vararikko.
Kukaan ei kuitenkaan näyttänyt voivan kajota diktaattorivanhukseen - joka oli luopunut kaikista virallisista tehtävistään - tai hänen lähipiiriinsä. Ne Win pysyi Indonesian itsevaltiaan Suharton ystävänä aina tämän vuonna 1998 tapahtuneeseen kukistumiseen saakka ja vieraili silloin tällöin Singaporessa hoitoa saamassa.
Ne Winin jälkeläiset saivat puolestaan vaurastua kaikessa rauhassa Rangoonissa. Yhdestä hänen pojanpojistaan tuli peräti pääkaupungin erään pahamaineisen jengin johtaja. Onni kääntyi kuitenkin viime maaliskuussa, kun entisen diktaattorin vävy Aye Zav Win ja tämän kolme poikaa pidätettiin eräässä rangoonilaisessa ravintolassa syytettyinä vehkeilystä junttaa vastaan.
Samassa yhteydessä poliisin ja ilmavoimien komentaja sekä kaksi paikallista komentajaa erotettiin tehtävistään. Ne Winin asuntoa vartioineen kaartin komentava upseeri sai elinikäisen vankeustuomion, kun taas hänen esimiehensä sai 20 vuoden karkotustuomion, minkä lisäksi 80:lle kaartin sotilaalle määrättiin 15 vuoden karkotustuomiot. Syytteen perustana oli oletettu yritys kaapata maata johtava kenraalikolmikko ja pakottaa heidät kuuliaisiksi Ne Winille. Lisäksi syytekirjelmässä puhuttiin mustasta magiasta ja "talousrikoksista".
Ne Win oli valinnut kovan linjan suhteessa Myanmarin etnisiin vähemmistöihin, joiden osuus maan väestöstä on yli kolmasosa. Samalla hän ajoi maansa eristyksiin ja pakotti sen noudattamaan tuhoisaksi osoittautunutta "sosialismia". Vaikka hänen seuraajiensa menetelmät ovat aivan yhtä kiistanalaisia, he ovat ehkä häntä realistisempia. He haluavat olla varmoja mahtavan naapurinsa Kiinan tuesta, mutta pyrkivät samalla pitämään yllä haurasta rauhaa syrjäseutujen useimpien etnisten ryhmien kanssa.
Aivan äskettäin he vapauttivat kymmeniä opposition edustajia ulkomaiden taholta tulleen voimakkaan painostuksen jälkeen ja lupasivat aloittaa vuoropuhelun vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saaneen suositun Aung San Suu Kyin kanssa. Mutta vaikka kenraalit ovatkin raottaneet Myanmarin ovia ulkomaailmaan, he eivät ole kyenneet kestävästi kohentamaan maan taloutta, minkä vuoksi se on jälleen vararikon partaalla.
Neljällä tuomitulla on viikko aikaa vedota korkeimpaan oikeuteen, mutta heidän mahdollisuutensa tulla kuulluiksi ovat olemattomat. Heidän ainoana toivonaan on se, että kuolemantuomio muutettaisiin elinkautiseksi vankeudeksi. Vaikka Ne Winiä itseään ja hänen tytärtään Sandar Winiä, jolle ei ole annettu lupaa osallistua oikeudenkäyntiin, ei olekaan haastettu oikeuteen, he joutunevat jatkossakin pysymään kotiarestissa Rangoonissa.
Tämä neljä kuukautta kestänyt oikeudenkäynti, joka on sujunut yleisen välinpitämättömyyden vallitessa, sillä entinen hallitsijaperhe on erittäin epäsuosittu, on lopullisesti poistanut epävarmuuden Ne Winin ympäriltä. Entinen diktaattori, joka nousi valtaan voimakeinolla vuonna 1962 ja piti siitä kiinni aina vuoteen 1988 saakka, on nyt julkisesti pyyhkäisty pois uuden kenraalisukupolven kartalta. Samalla nämä kenraalit ovat todennäköisesti selvitelleet myös omia keskinäisiä välejään.