Kirjoittaja on STTK:n talouspoliittinen asiantuntija
Valtio vähentää henkilöstönsä määrää.
Tuottavuusohjelmaksi kutsutulla operaatiolla kahden poislähteneen tilalle palkataan yksi. Hallinnon kieli käärii roskan kauniisiin papereihin: henkilöstön vähennys on puettu tuottavuuden kasvattamisen kaapuun.
Valtion tuottavuusohjelman mukaan valtion henkilöstöä vähennetään systemaattisesti. Vuosien 2006-2015 aikana henkilöstöä on tarkoitus vähentää noin 15 000:lla.
Henkilöstöä on yli 100 000, joka on noin kuusi prosenttia koko työvoimasta. Vuosivauhti valtion henkilöstövähennykseksi on nyt noin 2 000 henkilötyövuotta.
Kritiikki on ollut tuimaa, mutta jo useampi hallitus on jatkunut valitulla tiellä.
Toimihenkilöjärjestö Pardia on toistuvasti muistuttanut, ettei kyseessä ole tuottavuus- vaan irtisanomisohjelma, jolla on ideologiset, julkisen sektorin pienentämiseen tähtäävät perusteet.
Tuottavuusohjelma näyttää olevan ongelmissa myös työurien pidentymisen vuoksi. Yhteiskunnan keskeisin tavoite on ollut jo vuosia saada kansalaiset työskentelemään pidempään.
Valtion henkilöstön työurat ovat kymmenessä vuodessa pidentyneet 1,5 vuodella. Palkollisten työskennellessä pidempään tuottavuusohjelman vähennystavoitteita on ollut vaikeuksia saavuttaa.
Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Toinen yrittää saada henkilöstöä työskentelemään pidempään, ja toinen yrittää saada henkilöstöä ulos tuottavasta työstä.
Henkilöstö kokee tämän ristipaineen arjessa.
Valtionhallinto on tuottanut tuoreesti tuottavuusohjelmasta ristiriitaista tietoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa toukokuisessa raportissaan ohjelman tavoitteiden toteutuvan vain osittain: "Tuloksellisuustarkastelu osoitti, että tuottavuusohjelman alkaessa vuonna 2003 tuottavuuden parantaminen näytti aidosti olleen ohjelman tavoite, mutta 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ohjelman toteutuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi näyttää tulleen henkilöstön vähentäminen."
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT, antoi ohjelmasta tutkimuksella "Mainettaan parempi tuottavuusohjelma?" kesäkuussa myönteisen arvion: "tuottavuusohjelman aikana esimerkiksi yleinen työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen". Tulosta ei kakistelematta nielty.
Osmo Soininvaara kritisoi kirjassaan "Julkisen sektorin tuottavuus" kovin sanoin tuottavuusohjelmaa, jossa ei ole kysymys tuottavuudesta, "koska ´tuottavuutta´ kannustetaan nostamaan myös toimintaa supistamalla ja toimintoja jopa tappiollisesti ulkoistamalla".
Tämä muistuttaa hölmöläisten matonkutomista. Soininvaara kertoo kirjassaan valtion laitoksesta, joka on joutunut ulkoistamaan muun muassa vahtimestaripalvelut.
Ohjelman henkilömäärätavoitteet saavutettiin, mutta kustannukset kasvoivat.
Valtion tuottavuusohjelman taustalla on järkevältä kuulostava ajatus: kun työvoima vähenee, täytyy myös valtionhallinnossa näkyä sama trendi.
Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen väestö- ja työvoimaennusteeseen vuosituhannen alusta. Järkevästi ajatellen ohjelman pitäisi muuttua tosiasioiden muuttuessa.
Hyväksytään ajatus, että valtion henkilöstön osuuden koko työvoimasta tulisi pysyä suurin piirtein muuttumattomana niin, että jos työvoima vähenee, vähenee myös valtion palkollisten määrä ja toisinpäin.
Viidessä vuodessa maailma on melko lailla muuttunut, mutta tuottavuusohjelma ei. Vuoden 2004 ja 2009 työvoimaennusteissa on suuri ero.
Vuonna 2030 on tuoreimman ennusteen mukaan työvoimaa 170 000 enemmän kuin vuoden 2004 ennusteessa.
Tästä pitäisi loogisesti seurata se, että valtion henkilöstön vähentämistarpeita lievennettäisiin.
Tämä tietysti sillä oletuksella, että asiakirjoissa kerrottu peruste pitää kutinsa. Uusimpien tietojen valossa tuottavuusohjelman vähennystavoitteet ovat vahvasti ylimitoitettuja.
Joku viisas sanoi joskus: Kun tosiasiat muuttuvat, tarkistan kantani. Entä te, sir?